Latvia kielsi venäläisten maataloustuotteiden tuonnin, Puola harkitsee – Näitä tuotteita Venäjä tuo Suomeen
Latvian parlamentti on kieltänyt venäläisten maataloustuotteiden maahantuonnin ensimmäisenä Euroopan unionin jäsenmaana. Puola harkitsee nyt samaa, kertoo Euractiv.
Maiden kohdalla kysymys on etenkin viljasta. Latvia ja Puola haluavat tukea Ukrainaa sekä estää sen, että Venäjältä tuotava vilja sotkee niiden omia markkinoita.
Ukrainan sodan alettua Venäjälle on asetettu talouspakotteita, mutta ne eivät ole koskeneet ruokaa.
Tullista kerrotaan Suomenmaalle, että vuonna 2023 suurin Venäjältä Suomeen tuotu elintarvikeryhmä oli eläimille tarkoitetun rehun raaka-aineet. Niitä tuotiin 3,9 miljoonan euron arvosta, ja luvussa on laskua noin 89 prosentilla vuoteen 2022 verrattuna.
Viljaa tuotiin viime vuonna Venäjältä Suomeen vain noin 54 0000 euron arvosta, ja se on jopa 98 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.
Elintarvikkeista toiseksi suurin Suomeen tuotu elintarvikeryhmä oli kalat, käytännössä pakastettu alaskanseiti, jota tuotiin 1,4 miljoonan euron arvosta viime vuonna. Venäläisen alaskanseitin tuonti alkoi toukokuussa 2023, ja se tuodaan Suomeen Puolasta merikuljetuksilla.
Lannoitteita ja ammoniakkia tuodaan Venäjältä Vainikkalan rajanylityspaikan kautta junarahdilla Suomeen. Valtaosa lannoitteista on kauttakulkua länteen, Tullista kerrotaan. Lannoitetta lastataan junista merirahdiksi HaminaKotkan satamassa.
Vuonna 2023 Venäjältä tuotiin Suomeen typpilannoitteita 3,3 miljoonan euron arvosta (91,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna) ja muita lannoitteita 2,2 miljoonan euron arvosta (-87 prosenttia). Lannotteiden raaka-ainetta ammoniakkia tuotiin 49,5 miljoonan euron arvosta (-75 prosenttia).
Maataloustuotteiden tuonti Venäjältä Suomeen on suurin piirtein niin alhaalla kuin mahdollista, arvioi kansainvälisten asioiden johtaja Aulikki Hulmi maa- ja metsätalousministeriöstä.
Hän sanoo, ettei nykyisten viljamäärien tuonnilla Venäjältä Suomeen ole käytännön merkitystä.
Hulmi kuitenkin muistuttaa, että EU:n kautta viljaa menee paljon kehitysmaihin.
– Viljan vapaa kauppa on koko maailman ruokaturvan kannalta olennainen asia. Vientikiellot iskevät kuitenkin pahimmin köyhimpiin maihin, jotka ovat riippuvaisia viljan tuonnista, hän sanoo.
EU:ssa on yhteinen kauppapolitiikka, ja autonomiset toimet murentavat EU:n vaikutusvaltaa.
Aulikki Hulmi maa- ja metsätalousministeriöstä
Hulmin mukaan asiassa on myös se puoli, että Venäjä valjastaa ruokaturvaan liittyvät asiat erityisen herkästi propagandansa välineeksi. Tässä propagandassa elintarvikkeisiin kohdistuvat pakotteet eivät olisikaan Venäjää, vaan kehitysmaita vastaan.
– Sellaista propaganda-asetta ei haluta antaa Venäjän käyttöön, Hulmi sanoo.
Hän myös muistuttaa, että pakotteiden pitää iskeä Venäjän talouteen mahdollisimman tehokkaasti.
– Epäilen, ettei kukaan ole edes ehdottanut lannoitteiden tuonnin kieltämistä täysin.
Hulmin mukaan on kauppapoliittisesti iso asia, jos yksittäiset EU-maat kieltävät maataloustuotteiden tuonnin Venäjältä alueelleen.
– EU:ssa on yhteinen kauppapolitiikka, ja autonomiset toimet murentavat EU:n vaikutusvaltaa.