Lähes puolet Keski-Suomen kuolonkolareista tapahtuu valtateillä – suuren osuuden taustalla runsas läpikulkuliikenne ja puuttuvat keskikaiteet
Kun Suomen valtateillä kuolemaan johtaneiden tieturmien määrää verrataan pienemmällä tiestöllä tapahtuneisiin kuolonkolareihin, erottuvat Keski-Suomen valtatiet riskialtteimpina. Keski-Suomen maakunnassa liki puolet vuosien 2017–21 tutkituista kuolonkolareista sattui valtateillä, kun muualla maassa valtateiden osuus hengen vieneistä tieturmista jäi keskimäärin 30 prosenttiin.
Mikä tekee Keski-Suomen pääteistä suhteessa vaarallisempia kuin muun maan valtatiet ovat?
– Ensinnäkin on syytä todeta, että tämä havaittu ero ei koske vain kyseisiä viittä vuotta. Tilanne ei ole merkittävästi muuttunut vuosikymmenessä, kertoo Onnettomuustietoinstituutin (Oti) teknologiapäällikkö Tapio Koisaari STT:lle.
Hänen mukaansa ensimmäinen selittävä tekijä on Keski-Suomen sijainti.
– Siellä on paljon läpikulkuliikennettä sekä etelän ja pohjoisen suunnan että lännen ja idän välillä. Samoin valtatiekilometrejä on Keski-Suomessa runsaasti, pääväylinä valtatiet neljä ja yhdeksän.
Vaikka Keski-Suomessakin valtateillä ajaa henkilöautojen lisäksi paljon kuorma- ja rekka-autoja, ne eivät selitä eroa kuolonkolarien määrissä.
– Jos ajatellaan kuolonkolarien aiheuttajia, raskaan liikenteen osuus on siinä aika olematon.
Murheenkryyni ovat siis pikkuautojen ratissa kaasuttavat matti- ja maijameikäläiset – tai lähinnä ne matit, sillä kuolemaan johtaneiden tieturmien aiheuttajista 80 prosenttia on miehiä.
Otin teknologiapäällikkö lisää, että vilkkaan läpikulkuliikenteen ohella myös keskisuomalaiset autoilijat käyttävät kotimaakunnassaan valtateitä runsaasti esimerkiksi työmatkoihin.
– Tässä on Suomessa isojakin eroja, joita ei ehkä tule ajatelleeksi. Esimerkiksi helsinkiläiset eivät aja paikallisesti autoillessaan valtateitä juuri lainkaan.
Maallikko voisi olettaa, että valtateillä turmariskiä nostaa väylien huono kunto. Näin ei Koisaaren mukaan kuitenkaan välttämättä ole, jollei tiessä ole peräti renkaan mentäviä reikiä.
– Huonokuntoisemmilla teillä kuljettajat ajavat yleisesti hiljempaa, koska he haluavat suojella autojaan vaurioilta. Vakavat onnettomuudet eivät painotu erityisesti niille tieosuuksille, joiden kunto voisi olla parempikin.
Oleellinen syy kuolonkolarien taustalla ylipäätään on asiantuntijan mukaan sen sijaan se, että valtateillä ajosuuntia ei ole eroteltu. Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi Keski-Suomessa sitä, että tieltä puuttuu keskikaide.
– Helmasyntinä meillä ovat tällaiset tien perusratkaisut, jotka eivät sovi kovinkaan hyvin vilkkaasti liikennöidyille valtateille. Tällä ongelmalla on vakavien turmien kannalta isompi vaikutus kuin routavaurioilla tai tien urautuneisuudella.
Keskikaiteen ei olettaisi maksavan kovinkaan paljon, mutta pelkkä kaiteen asentaminen ei riitä tai onnistu useimmille teille.
– Keskikaide edellyttää ajoradan leventämistä jonkin verran.
Keski-Suomessa on valtateillä paikoin matalia nopeusrajoituksia. Esimerkiksi Jyväskylän Korpilahden kohdalla körötetään kuuttakymppiä valtatie 9:llä.
Koisaari ei kuitenkaan allekirjoita ajatusta siitä, että matala nopeusrajoitus voisi kimmastuttaa osan kuskeista ohittelemaan ja siten lisätä onnettomuuksia.
– On nopeusrajoitus mikä tahansa, osalla kuljettajista hermo ei pidä. Sitten lähdetään ohittamaan, ja se valitettavasti jää joillakin viimeiseksi virheeksi.
Keskikaiteiden ohella tilannetta parantaisi Koisaaren mukaan se, että Suomen ikääntynyt ajokkikanta kävisi läpi oleellisen nuorennusleikkauksen.
– Tuon myötä uusi turvatekniikka pääsisi yleistymään. Sähköautoihin siirtyminen voi edistää tätä.
Tiekuolemien vähentämiseksi on niin ikään ehdotettu alkolukon käyttöönottoa menopeleihin.
– Liikkeelle voitaisiin lähteä siitä, että alkolukko asennetaan rattijuopumuksesta kärähtäneiden autoihin.
Koisaaren mukaan paikallaan olisi myös tiedottamisen tehostus ajokuntoa heikentävistä seikoista, kuten väsymyksestä. Lisävalistus olisi hänen mukaansa tarpeen myös ajokin kuntoon liittyvistä riskeistä, kuten rengastuksesta.
– Renkaiden pitää olla vuodenaikaan ja keliin sopivaa mallia, niiden rengaspaineen on oltava kohdallaan ja kulutuspinnan on oltava riittävä.
Akuston takia varsin painavat sähköautot vaativat tuntuvasti isommat rengaspaineet kuin polttomoottorilla toimivat ajokit.