Koronavirus sulki venäläispoliitikko Vladimir Zhirinovskin suuren suun – "Suomen-syöjä" haikaili tsaarinajan Venäjän imperiumin rajojen perään
Presidentti Vladimir Putinin ja ulkoministeri Sergei Lavrovin ohella vain harva nykyajan venäläispoliitikko tunnetaan nimeltä suuren yleisön keskuudessa Suomessa asti. Erityisen huonosti tunnetaan Venäjän duuman edustajia, jotka toimivat Putinin vallan kumileimasimina ja hallittuna oppositiona.
Suomalaisten mieliin on kuitenkin painunut saappaitansa suuremmalla suulla venäläispolitiikassa puhunut liberaalidemokraattipuolueen johtaja Vladimir Zhirinovski, joka kuoli pitkään kestäneen koronavirustaudin jälkeen keskiviikkona, kertoi Venäjän duuman puhemies Vjatsheslav Volodin. Asiasta kertoivat uutistoimistot Tass ja AFP.
Poliitikko oli ollut sairaalahoidossa vaikean koronataudin vuoksi jo helmikuusta lähtien. 75-vuotiaan Zhirinovskin keuhkot olivat vaurioituneet, ja hänet oli pantu hengityskoneeseen, kertoivat venäläismediat.
Viime päiviin asti tietoa Zhirinovskin terveydentilasta tihkui julkisuuteen vain vähän, ja tiedot ovat osin ristiriitaisia.
Maaliskuun aikana hänen tilansa kerrottiin parantuneen, mutta myöhemmin viestipalvelu Telegramissa toimiva uutiskanava Shot kertoi, että Zhirinovskin tila olisi heikentynyt merkittävästi, kertoi uutissivusto Lenta.
Zhirinovski syntyi toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946 Kazakstanin silloisen neuvostotasavallan pääkaupungissa Alma-Atassa (nyk. Almaty). Diplomaatin urasta nuorena haaveillut mies opiskeli turkin kieltä ja työskenteli jonkin aikaa kääntäjänä Turkissa.
Hän ei kuitenkaan saanut kommunistipuolueen jäsenyyttä, mikä katkaisi siivet diplomaatinuralta. Suoritettuaan sotilaspalveluksensa Georgian Tbilisissä Zhirinovski opiskeli lakia ja työskenteli vähäpätöisissä viroissa 1970- ja 80-luvut.
Hänen poliittinen uransa perustamassaan liberaalidemokraattipuolueessa sai tulta alleen vasta 1990-luvulla Neuvostoliiton hajottua. Kylmän sodan vuosina varttuneen miehen olisi otaksunut haikailevan monen ikäpolvensa konservatiivin tavoin Neuvostoliiton suuruuden päiviin, mutta Zhirinovskin lietsoma nostalgia ammensi tätä kauempaa historiasta.
Zhirinovskin haikailu Neuvostoliittoa edeltäneen keisarillisen Venäjän rajojen perään ja Suomen itsenäistymisen laittomaksi leimaaminen ansaitsivat tälle suomalaismediassa liikanimen Suomen-syöjä, jota ovat kantaneet historiassa monet muutkin venäläispoliitikot.
Zhirinovski kommentoi vuonna 2015, että Krimin niemimaan liittämisen jälkeen Venäjän pitäisi seuraavaksi pyrkiä palauttamaan itselleen Suomi ja Puola.
– Tsaarin laittoman vallasta syöksemisen jälkeen Puola erkani laittomasti, ja Suomen itsenäisyyden myönsi kansankomissaarien neuvosto, eli neuvostohallinto. Mutta sillä ei ollut oikeutta tehdä sellaisia päätöksiä, Zhirinovski sanoi tuolloin uutismedia Lentan mukaan.
Vuosien varrella Zhirinovski kiisti Neuvostoliitosta itsenäistyneiden Baltian maiden eli Viron, Latvian ja Liettuan itsenäisyyden oikeutuksen ja väitti, että maiden asukkaat haluavat palata Venäjän huomaan. Hän myös kertoi uneksivansa päivästä, jolloin venäläiset sotilaat voivat ”pestä saappaansa Intian valtameren lämpimissä vesissä”.
Putinin Venäjällä Zhirinovskia pidettiin hallitun opposition räyhähenkenä, joka auttoi Venäjän vallanpitäjiä luomaan demokratian illuusiota.
– Se, että (duumassa) ylipäätään tapahtuu mitään kaikista rajoituksista huolimatta on kiitos Zhirinovskin kaltaisten ihmisten. Demokratian imitaatio vaatii opposition imitaatiota, ja Zhirinovski on lahjakas näyttelijä. Hän huijaa jatkuvasti ihmisiä ajattelemaan, että duumassa käydään todellista väittelyä. Mutta fakta on se, että hän on täydellisen lojaali Kremlille, mikä näkyy hänen äänestyskäyttäytymisessään, arvioitiin Zhirinovskin roolia venäläispolitiikassa Financial Review -lehdessä vuonna 2018.
Zhirinovski päästettiin näyttelemään rooliaan myös ehdokkaana tarkasti ohjatuissa presidentinvaaleissa, joista kaikki aidosti Kremliä uhmaavat oppositioehdokkaat oli suljettu ulos.
Räävittömistä puheistaan tunnetulle liberaalidemokraattisen puolueen perustajalle kertyi Venäjän vaaleissa presidenttiehdokkuuksia kuin Suomen Paavo Väyryselle konsanaan. Ensimmäisen kerran kansallismielinen Zhirinovski oli mukana presidentinvaaleissa jo 1991, viimeistä kertaa vuonna 2018.
Venäjän politiikan sirkuspelleksi leimatun Zhirinovskin aikoinaan ilmoille heittämät ajatukset eivät kuitenkaan Ukrainan sodan jälkeisessä maailmassa enää naurata lännessä samalla tavalla kuin aikoinaan. Suurvenäläinen imperialistinen ajattelu on noussut Putinin Venäjällä yhä enemmän poliittiseen valtavirtaan, ja sen kaikuja on kuultu myös presidentti Vladimir Putinin puheissa tämän perustellessa maansa hyökkäystä Ukrainaan.
Zhirinovski on uransa varrella herättänyt kohua rasistisilla, naisvihamielisillä ja muuten vain loukkaavilla kommenteillaan, joiden kohteena ovat olleet lukemattoman monet eri etniset ryhmät, naiset, seksuaalivähemmistöt ja lähes koko Venäjän ulkopuolinen maailma. Poliitikko ei ole tyytynyt pelkkään sanasotaan, vaan kävi usein käsiksi vastustajiinsa duumassa, kertoo uutissivusto Vice.
Hän tuli 1990-luvulla tunnetuksi juutalaisvastaisista kommenteistaan. Hän osoitti tukeaan Yhdysvaltain radikaalioikeiston presidenttiehdokas Pat Buchananille, joka oli kutsunut Yhdysvaltain kongressia Israelin miehittämäksi alueeksi.
– Selvitäksemme me voisimme asettaa tiettyjä paikkoja Yhdysvalloissa ja Venäjällä, jonne karkotamme tämän pienen mutta päänharmia aiheuttavan heimon, Zhirinovski totesi tuolloin venäläisen uutistoimisto Interfaxin mukaan.
Venäläispoliitikon suhde juutalaisuuteen oli ristiriitainen, sillä Zhirinovskin oma isä oli juutalainen Volf Isaakovitsh Eidelshtein. Äitinsä aiemmalta aviomieheltä sukunimensä perinyt Zhirinovski kiisti pitkään isänsä syntyperän ennen asian tunnustamista vuonna 2001 julkaistussa muistelmateoksessaan.
– Miksi minun pitäisi torjua venäläinen veri, venäläinen kulttuuri, Venäjän maa, ja rakastua juutalaiskansaan vain sen yhden isäni äitini kehoon jättämän verenpisaran vuoksi? Zhirinovski kirjoitti kirjassaan BBC:n mukaan.
Zhirinovski kuvaili itseään lentävällä lauseella etniseksi venäläiseksi, jonka ”äiti oli venäläinen ja isä lakimies”. Myöhemmin hän tosin korjasi Israeliin muuttaneen ja venäläisen perheensä jättäneen isänsä ammatin agronomiksi.
Poliittisen uransa loppupuolella Zhirinovski piti kuitenkin aktiivisesti yllä Venäjän yhteyksiä kuolleen isänsä kotimaahan Israeliin ja puhui paljon venäläistaustaisten oloista Israelissa.