Koronaviruksen määrä Suomen jätevesissä on noussut alkuvuoden tasolle – sairaalahoidon tarpeen kasvu maltillista
Suomen jätevesissä havaittujen koronavirusjäämien määrä on noussut alkuvuoden tasolle, kertoo sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tiedotteessaan. Koronavirusta esiintyy runsaasti kaikkien seurantapaikkakuntien jätevesissä.
STM:n mukaan löydökset tarkoittavat, että koronavirusta kiertää laajasti väestössä. Tartuntoja on todennäköisesti moninkertaisesti verrattuna rekisteröityihin tartuntoihin, tiedotteessa sanotaan.
STM sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pitivät torstaina tilannekatsauksen koronavirustilanteesta. Tilaisuudessa johtaja Otto Helve THL:stä kertoi, että tautitapausten lisäksi myös sairaalahoidon tarve on kasvanut.
– Sairaalahoidossa nousu on kuitenkin maltillisempaa kuin tartunnoissa. Varsinkaan teho-osastojen hoitojaksoissa ei ole nähty samanlaista nousua kuin aikaisemmin (pandemian aikana), Helve sanoi.
– Merkittävällä osalla potilaista hoidon varsinainen syy ei ole vakava koronatauti. Riski vakavalle taudille on aiempaa paljon matalampi.
THL:n viimeisimpien lukujen mukaan Suomessa on sairaalahoidossa noin tuhat ihmistä, joilla on todettu koronavirustartunta. Heistä 16 on tehohoidossa.
Osastopäällikkö Taneli Puumalainen STM:stä sanoi tiedotustilaisuudessa, että potilaista noin puolet on hoidossa nimenomaan koronavirustartunnan vuoksi.
– Vaikka riski saada vakava tauti on pienentynyt, tartuntojen suuri määrä voi silti johtaa merkittävään hoidon tarpeeseen ja sairaaloiden kuormitukseen, Puumalainen sanoi.
– Tilanne huolestuttaa sairaanhoitopiirien ylilääkäreitä. Hoitojonojen lyhentäminen on vaikeaa, kun henkilökunnastakin on pulaa.
Puumalainen totesi, että Suomessa on varauduttava siihen, että koronapandemia voi edelleen voimistua talven aikana.
STM:n tiedotteen mukaan koronaviruksesta johtuvien kuolemantapausten määrä on edelleen huomattava. Kuolleissa on kuitenkin aiempaa enemmän myös niitä, joilla koronatartunta ei ole ollut suora tai edes myötävaikuttava syy kuolemaan.
Yle uutisoi aiemmin tänään, että koronaan liittyvien kuolemien määrää on yliraportoitu Suomessa. THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler kertoi Ylelle, että jopa 40 prosentissa koronakuolemista varsinainen kuolinsyy ei lopulta olekaan ollut korona.
Vaikka korona ei aiheuta nyt yhtä suurta akuuttia kansanterveydellistä uhkaa kuin aiemmin, kärsii osa tartunnan saaneista pitkittyneistä oireista.
– Ymmärtääkseni tuoreimman tutkimustiedon yhteenvetojen mukaan noin joka kahdeksas tartunnan saanut kärsii pidempiaikaisista oireista, Puumalainen kertoi.
– Oireet ovat muun muassa kroonista väsymystä, hengenahdistusta, huimausta ja yleistä huonovointisuutta.
Puumalainen pitää kuitenkin hyvänä asiana, että rokotteilla voidaan tutkimusten mukaan puolittaa pitkän koronan eli niin sanotun long covidin riskiä.
– Näyttää myös siltä, että omikronmuunnokseen vaikuttaisi liittyvän vähemmän pitkittynyttä oireilua kuin aiempiin virusvariantteihin, Puumalainen sanoi.
STM:n mukaan omikronin alalinja BA.5 on ollut Suomessa valtavirus kesästä 2022 lähtien. BA.5-muunnoksesta kehittyneitä linjoja, kuten BF.7:ää ja BQ.1:tä, kiertää tällä hetkellä Suomessa lukuisia.
Puumalainen kertoi tilannekatsauksessa myös hallituksen koronaan keskittyvän ministerityöryhmän linjauksista, jotka ryhmä teki kokouksessaan keskiviikkona.
Ryhmä esittää, että tartuntatautilain 48a-pykälä poistettaisiin käytöstä vuodenvaihteessa. Vajaa vuosi sitten hyväksytty väliaikainen pykälä säädettiin suojaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon potilasturvallisuutta. Käytännössä pykälän nojalla on voitu edellyttää hoitajilta koronarokotuksia työnteon ehtona sote-yksiköissä.
Sen sijaan THL on esittänyt, että niin sanottu hoitajien koronarokotuspakko lisättäisiin tartuntatautilakiin pysyvästi. Mahdollinen lisäys on Puumalaisen mukaan kuitenkin tarkoitus tehdä lain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Uudistukselle ei ole vielä olemassa tarkkaa aikataulua.