Koronarokotteiden toiset annokset menevät kesällä etusijalle – "Ensimmäisten annosten antaminen hidastuu, jos kaikki Suomeen saapuvat rokotteet menevät tehosteannosten antamiseen"
Koronarokotuksissa korostuvat heinäkuussa ensimmäisen annoksen saaneille annettavat tehosterokotukset, kertoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus).
– Olemme rokottaneet vauhdilla ensimmäisiä annoksia, ja se heijastuu myös siihen, että meidän pitää turvata ensimmäisen rokotteen saaneille myös toiset annokset. Rokotamme siis heinäkuussa pitkälti näitä toisia annoksia.
Rokoteannosten väliaika on Suomessa 12 viikkoa, ja ajanvaraus tehosteen ottamiseen tehdään jo ensimmäistä annosta haettaessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntijan Mia Kontion mukaan näistä ajanvarauksista on hyvä pitää kiinni, jotta aikaa ensimmäisestä annoksesta ei kulu liikaa. Suomessa ei tiedetä ennakkoon saapuvien rokoteannosten määrää, joten ajanvarausta voidaan avata vasta, kun rokotteet saapuvat sairaanhoitopiireihin.
– Ensimmäisten annosten antaminen hidastuu, jos kaikki Suomeen saapuvat rokotteet menevät tehosteannosten antamiseen, Kontio kertoo.
Suomen tavoite oli päästä rokottamaan kaikkia yli 16-vuotiaita jo kesän aikana, mutta 16–25-vuotiaiden ensimmäiset rokoteannokset voivat siirtyä alkusyksyyn. Ruotsalaisen mukaan ei kuitenkaan voida puhua Suomen myöhästymisestä rokotussuunnitelmassa. Nuorten rokotusaikatauluissa on myös alueellisia eroja ja annoksia kohdennettiin toukokuussa sairaanhoitopiireille, joissa epidemiatilanne on huonompi.
– Toive on, että Suomi pystyisi rokottamaan yli 16-vuotiaat heinäkuun loppuun mennessä. Sitä ei ole kuitenkaan voitu lyödä lukkoon, koska ei tiedetä näiden saapuvien rokotteiden lukumääriä, Ruotsalainen kertoo STT:lle.
Valtaosa opiskelijoista saa siis tehosteannoksensa vasta lukukauden alkamisen jälkeen. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin puheenjohtaja Keijo Hämäläisen mukaan lähiopetuksen suunnittelua tehtiin hyvin aikaisessa vaiheessa THL:n ennustuksen mukaan. Koronarokotusaikataulua tarkasteltiin opetusta suunniteltaessa, mutta vaikuttavin tekijä opetuksen toteuttamismuodossa on yleinen pandemiatilanne.
– Jos rokotusaikataulu nopeutuu ja se heijastuu koronatilanteen parantumisena, niin se kyllä mahdollistaa lisää opetuksen avaamista ja ryhmäkokojen suurentamista.
Tiistaina kaksi koronarokoteannosta oli saanut noin 624 000 suomalaista eli noin 11,3 prosenttia koko väestöstä. THL:n Kontion mukaan heistä suurin osa on yli 80-vuotiaita, mutta myös 75–79-vuotiaista on rokotettu jo kolmasosa.
Husin Ruotsalainen korostaa tehosteannoksen ottamisen tärkeyttä ja varotoimista huolehtimista vielä ensimmäisen annoksen jälkeen, sillä vasta kaksi rokoteannosta tuovat väestöön laajan suojan myös virusvariantteja vastaan.
THL:n ohjeistuksen mukaan molemmat annokset koronarokotetta saaneet ihmiset voivat tietyissä tilanteissa jo tavata muita ihmisiä sisätiloissa ilman maskeja tai turvavälejä.
THL tekee parhaillaan selvitystä 12–15-vuotiaiden lasten rokottamisesta Suomessa. Lopullisen päätöksen suomalaisten lasten koronarokottamisesta tekee sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtioneuvosto.
Husin Ruotsalainen pitää lasten rokottamista koronaa vastaan tärkeänä.
– Uskon kyllä, että 12–15-vuotiaiden rokottaminen aloitetaan Suomessa, kunhan asianmukaiset keskustelut on käyty ja päätös tehty.
Euroopan maista esimerkiksi Saksa aloitti 12–15-vuotiaiden lasten koronarokotukset maanantaina.
Yhdysvalloissa ja Kanadassa on jo aiemmin aloitettu 12–15-vuotiaiden rokottaminen.
Toisaalta jotkut asiantuntijat ovat kehottaneet olemaan kiirehtimättä lasten rokottamisessa, sillä rokotteita on edelleen käytössä rajallisesti ja lasten riski sairastua vakavasti on vähäinen.