Konsulttiennuste: Pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Suomi tyhjenee odotettua nopeammin seuraavien 20 vuoden aikana – syntyvyyden lasku vauhdittaa alueiden eriytymistä entisestään
Suomen väestö keskittyy seuraavien 20 vuoden aikana entistä voimakkaammin kasvukolmioon Helsinki–Tampere–Turku.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemä ennuste kertoo, että selkeää väestönkasvua nähdään vuosina 2017–2040 vain näillä kolmella kaupunkiseudulla.
Ennusteen mukaan pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000 asukkaalla vuoteen 2040.
Kun koko Suomen väestön ennustetaan kasvavan vain 90 000 asukkaalla, merkitsee se sitä, että pääkaupunkiseudun ulkopuolisen maan väki vähenee 180 000 asukkaalla.
Tilastokeskus julkaisi marraskuussa paljon keskustelua aiheuttaneen väestöennusteen, jonka mukaan Suomen väkiluku kääntyisi laskuun 2030-luvulla syntyvyyden jyrkän alenemisen takia.
Tilastokeskus ei tuolloin julkistanut alueellista ennustetta, vaan sen uusin kunnittainen väestöennuste on vuodelta 2015. Jo nyt on nähtävissä, että tuo ennuste perustui liian korkeaan syntyvyyteen.
Tuoreempiin syntyvyyslukuihin perustuva MDI:n ennuste kertoo, että alueellinen eriytyminen kasvavien kaupunkiseutujen ja muun maan välillä vauhdittuu odotettua nopeammin.
MDI teki ennusteen Hypon, Kuntarahoituksen, Raklin sekä ympäristöministeriön tilauksesta.
Ennusteessa tarkasteltiin kymmentä keskeistä kaupunkiseutua.
Niidenkin välillä eriarvoisuus lisääntyy, sillä vain Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla on selvää kasvua.
Oulun ja Jyväskylän seuduilla nähdään kohtalaista väestönlisäystä, Kuopiossa väestönkasvu on pientä. Lahden, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan seutujen väestö puolestaan pienenee.
Keskisuurten kaupunkien elinvoimaisuuskin joutuu siis koetukselle. Maakunnissa on yksinkertaisesti yhä vähemmän potentiaalisia muuttajia maakuntakeskuksiin.
Helsingin seudun ylivoima korostuu entisestään seuraavien 20 vuoden aikana.
Vuonna 2040 Helsingin seudulla ennustetaan asuvan noin 1,83 miljoonaa ihmistä, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin tarkasteltujen kymmenen kaupunkiseudun ulkopuolella muualla Suomessa yhteensä.
Kymmenen kaupunkiseudun osuus Suomen väestöstä nousee ennusteen mukaan 61,6 prosentista 67,1 prosenttiin.
Eriytyminen voimistuu myös kaupunkiseutujen sisällä.
Kasvupaine keskittyy yhä enemmän seutujen keskuskaupunkeihin tai niiden välittömään läheisyyteen.
Suurtenkin kaupunkiseutujen reuna-alueet supistuvat, sillä kuolleisuus on niillä suurempaa kuin syntyvyys ja yhä useampi muuttaa lähiseuduilta kaupunkikeskuksiin.
Myös väestö- ja ikärakenteen muutoksissa on eroja.
Työikäisten määrä kasvaa viidellä kaupunkiseudulla ja vähenee viidellä. Työikäisten kasvu keskittyy suurimmaksi osaksi Helsingin seudulle.
Alle 15-vuotiaiden määrä vähenee kaikilla kaupunkiseuduilla, myös Helsingissä.
Ennuste perustuu siihen olettamukseen, että kansainvälinen muuttoliike pysyy 2010-luvun tasolla.