Kommentti: Vaalituloksen tulkinta poukkoili kuin auton valokeilassa pakeneva jänis
Sunnuntain kuntavaalit olivat ensimmäiset vaalit pitkään aikaan, jotka pääsin seuraamaan kotisohvalta. Sohvalta silmään pistivät eri asiat kuin vaalitunnelmien keskiössä, missä tiedon tulva on niin mittava, että kokonaisuuden hahmottaminen hämärtyy helposti.
Vaalituloksen tulkinta poukkoili kuin auton valokeilassa pakeneva jänis.
Hyvin harva vaalituloksen kommentaattoreista huomasi, että tosiasiassa kokoomus oli vaalien toiseksi suurin häviäjä. Suurimman puolueen aseman säilyttäminen jätti varjoonsa sen, että edellisistä kuntavaaleista takkiin tuli 1,2 prosenttiyksikköä.
Perussuomalaisten 3,5 prosenttiyksikön menetys noteeratttiin koko ajan hyvin ja puolue olikin selkein menettäjä. Keskustan 1,1 prosenttiyksikön takapakki jäi myös vähälle huomiolle, ja puolue kuuluu väistämättä häviäjien kastiin.
Vaalitulosta peilattiin useimmiten hallitus–oppositio-asetelmaan, vaikka se määritellään eduskuntavaaleissa. Kuntavaalit on eri äänestys ja se kannattaisi pitää selkeämmin erillään eduskuntavaaleista.
Puolueet saivat vuonna 2015 neljän vuoden mandaatin maan asioiden hoitamiseen, eivätkä kuntavaalit sitä muuta.
Eduskunnan oppositiopuolueet onnistuivat kuntavaalikampanjoissaan sekoittamaan pakkaa ja varsinkin vihreät ja SDP pyrkivät tekemään vaaleista protestivaalit hallitusta vastaan. Sanoma näytti menneen läpi myös vaalikommentaattoreille.
Ja totta tietysti on, että hallituspolitiikka heijastui kuntavaalien tulokseen. Vihreiden 3,9 prosenttiyksikön nousun takana olivat hallituksen koulutusleikkaukset. Vihreät nousi kohisten erityisesti yliopistopaikkakunnilla.
Koulutusleikkaukset oli kuin hallituksen joululahjan työntäminen vihreiden käteen.
SDP:n kärjekseen ottama sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei vedonnut yhtä hyvin äänestäjiin ja puolue luettiin häviäjiin, vaikka menetys edellisistä kuntavaaleista oli vaivaiset 0,2 prosenttiyksikköä.
SDP:n tappio sai puheenjohtaja Antti Rinteen aseman vuoksi paljon suuremman huomion kuin kokoomuksen ja keskustan suuremmat menetykset. Rinteelle voitto aseman vakiinnuttamiseksi olisi tietysti ollut mannaa, mutta siitäkään ei näissä vaaleissa äänestetty.
Uutuutena oli pormestarien valinta muutamissa kaupungeissa. Helsingissä pormestarin valinta vei suurimman huomion ja kokoomus saa kiittää Jan Vapaavuorta siitä, että sen vaalitappiosta ei olisi tullut vieläkin suurempi.
Siirtymiä puolueiden välillä on vaikea arvioida, koska nukkuvien puolue jatkaa suurimpana puolueena. Osa puolueen jäsenistä saattoi tällä kerralla herätä, mutta se sai lähes yhtä monta uutta peiton korvilleen vetäjää silloin, kun olisi pitänyt lähteä äänestämään.
