Kimmo Tiilikainen: Biokiertotalous tekee maailmasta kestävämmän

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen näkee biokiertotaloudessa suuria mahdollisuuksia talouden ja ympäristön kannalta. Tiilikainen kannustaa suomalaisia yrityksiä panostamaan uusien biotuotteiden tuotantoon ja vientiin.

Biotalouden edistäminen on ollut keskeinen osa hallituksen strategiaa vuodesta 2014. Kärkihankerahoitusta on ohjattu erityisesti puupohjaiseen biotalouteen menestyksekkäästi.

Tiilikainen luottaa, että biotalouden edistäminen on korkeassa asemassa uudellakin vaalikaudella. Hän painottaa, että työ on kuitenkin vasta alussa.

– Metsäbiotaloudella on ollut merkittävä vaikutus siihen, että Suomen talous on kömpinyt ylös taantumasta. Puun vahvuudet tunnustetaan. Uusia korkean lisäarvon tuotteita ja puurakentamista kannattavat lähes kaikki puolueet, Tiilikainen sanoo.

– Sellua kritisoidaan, mutta on erittäin tärkeää muistaa, että puukuitu on lähtöaine uusiin tuotteisiin kuten tekstiileihin sekä muovin korvaamiseen.

Tiilikainen muistuttaa, että puupohjaisen biotalouden tärkein kulmakivi on metsien kestävä käyttö, jossa kiertotalousajattelu on tärkeässä osassa.

– Bio- ja kiertotalous kulkevat käsikädessä. Olisi hyvä puhua biokiertotaloudesta. Kiertotalousajattelu on vahvasti mukana puupohjaisissa biotuotteissa ja metsäteollisuuden teollisissa symbiooseissa. Oli kyseessä sitten uusiutumattomat tai uusiutuvat materiaalit, maapallon resurssit ovat rajalliset. Avainasemassa on materiaalitehokkuuden nostaminen. Materiaalit on pidettävä käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään.

Tiilikaisen mukaan biokiertotalous ja biotuotteiden laajamittainen markkinoille saaminen ovat erittäin ajankohtaisia aiheita eri puolilla Eurooppaa. Ministeri kannustaa suomalaisia biotalouden kehittäjiä ja yrittäjiä menemään rohkeasti eteenpäin.

– Fossiilisia raaka-aineita korvaaville biotuotteille löytyy kysyntää. Valtio tukee yrityksiä Business Finlandin vienninedistämispalveluilla ja innovaatiorahoituksella. Myös valtion pääomasijoittajan Tesin yksi painopistealue on biotalous.Yrityksiltä pitää nyt löytyä uskallusta ja päättäväisyyttä panostaa uusien biotuotteiden tuotantoon ja vientiin. Maailma pitää saada kestävälle tolalle. Se onnistuu biokiertotalouden avulla.

Suomalaista metsää ja olemassa olevia ratkaisuja on hieno esitellä. Kyllä se metsäteollisuuden auringonlasku on vahvasti selän takana.

Kimmo Tiilikainen

Euroopan komissio esitteli uuden biotalousstrategian kestävälle Euroopalle lokakuussa 2018. Strategian linjaukset tukevat Tiilikaisen mukaan hyvin Suomessa tehtyjä kansallisia strategiavalintoja ja toimenpiteitä.

– Meitä välillä moititaan siitä, että Suomi ei vaikuta ajoissa asioihin. Tällä kertaa Suomen näkemykset on huomioitu hyvin. Biotalousstrategiassa tunnustetaan uusiutuvien materiaalien ja biopohjaisten innovaatioiden merkitys unionin taloudessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Tiilikainen uskoo, että biokiertotaloutta viedään myös EU:ssa vahvasti eteenpäin seuraavalla kaudella.

– Komission pitkän aikavälin ilmastostrategiassa arvioidaan, että biomassojen käyttö saattaa puolitoistakertaistua vuoteen 2050 mennessä. Suomi puoltaa vahvasti, että 25 prosenttia Euroopan unionin rahoituksesta suuntautuisi ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin.

Tiilikainen on tyytyväinen siihen, että ymmärrys kestävästä metsätaloudesta on lisääntynyt EU:ssa, mutta huomauttaa, että työtä on jatkettava systemaattisesti.

Suomi ja Ruotsi ovat yhdessä tuoneet meppejä ja johtavia virkamiehiä katsomaan, mitä puupohjainen biokiertotalous ja vastuullinen metsätalous on. He ovat tutustuneet muun muassa ligniiniin perustuviin innovaatioihin, pakkausalan ekosysteemeihin, puupohjaisiin tekstiileihin ja erilaisiin muovia korvaaviin ratkaisuihin.

– Suomalaista metsää ja olemassa olevia ratkaisuja on hieno esitellä. Kyllä se metsäteollisuuden auringonlasku on vahvasti selän takana, Tiilikainen toteaa.