Xi mylläsi Kiinan armeijan johdon – Mitä se tarkoittaa Taiwanille?

Viime aikoina maailmanjärjestyksen puolustajana esiintynyt Kiinan presidentti Xi Jinping on samaan aikaan myllertänyt Kiinan armeijan johdon.

Xi johtaa nyt maailman toiseksi mahtavimman suurvallan asevoimia käytännössä yksin, sanoo apulaisprofessori Matti Puranen Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Jo yli vuosikymmenen kestäneet puhdistukset etenivät tällä kertaa huipulle asti, Kiinan kommunistisen puolueen keskussotilaskomissioon. Kaksi maan kenraalia ja komission jäsentä, Zhang Youx ja Liu Zhenli, asetettiin tutkinnan kohteeksi syytettynä muun muassa korruptio- ja kurinpitorikkomuksista.

Aiemmin 7-jäsenisessä keskussotilaskomissiossa on jäljellä enää kaksi jäsentä. Heistä toinen on Xi itse, komission ensimmäisen varapuheenjohtajan roolissa.

– Xi on hyvin määrätietoisesti valtaannousunsa 2012 jälkeen vienyt järjestelmää siihen suuntaan, että kaikki valta keskittyisi hänen ympärilleen, Puranen sanoo.

CNN:n mukaan sisäisten toisinajattelijoiden tai arvostelijoiden puhdistuksessa ja korruptionvastaisessa operaatiossa on reilun kahden vuoden aikana syrjäytetty tavalla tai toisella yli 20 sotilasjohtajaa.

Kun kenraaleita on pudonnut, ei uusia enää ole nimitetty. Puranen ei usko, että uusia myöskään nimitetään lähitulevaisuudessa.

Koska korruptiota myös esiintyy, siitä voidaan syyttää ei-toivottuja henkilöitä, hän sanoo.

Jos savuverhon takana on tapahtunut valtakamppailu tai toisinajattelijoiden puhdistus, voi se olla Taiwanille helpotus – ainakin hetkeksi.

– Jos asevoimat ovat näin sekaisin, se ei välttämättä lähiaikoina pääse valmistautumaan mahdollisiin sotilaallisiin toimiin Taiwania vastaan, Puranen sanoo.

Purasen mukaan on puhuttu siitä, että asemastaan syrjäytetty Zhang Youx olisi ollut ”järjen ääni”, joka on siirtänyt Taiwaniin liittyviä suunnitelmia tuonnemmaksi. 

– Jos tämä pitää paikkansa, se voi tietää Taiwanille myös huonoa, (sillä) ilman tällaista henkilöä sotilasjohdossa Xi voi alkaa saada liian ruusuista kuvaa Kiinan kyvyistä, Puranen sanoo.

Ensi vuosi on Kiinalle tärkeä, Puranen huomauttaa: 2027 on kommunistisen puolueen kokousvuosi, jota ennen on yleensä painotettu vakautta.

Sen sijaan Kiina voi vielä painostaa Taiwania kauppasaarrolla, hän uskoo.

Kiinassa on vieraillut viime viikkoina useita länsimaiden johtajia. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon rinnalla Kiina näyttäytyy ehkä vakaampana ja ennakoitavampana.

Tiistaina Xitä kävi kättelemässä pääministeri Petteri Orpo (kok.). Orpo kertoi STT:lle tapaamisen jälkeen, että Kiina ei halua haastaa monenkeskistä ja sääntöpohjaista järjestelmää, ja että Kiina puolustaa kansainvälisiä järjestöjä ja YK:ta.

Purasen mielestä tämä pitää myös paikkansa. Kiinalla on tällä hetkellä syytä keskittyä omiin ongelmiinsa, hän sanoo.

Talous on hidastunut ja Kiinan maakuntien velkaantuminen kiihtynyt, rakennussektori on vaikeuksissa, nuorisotyöttömyys on korkealla ja syntyvyys olematonta, Puranen luettelee.

Kiina haluaa yhä ratkaista ”Taiwanin ongelman” vuoteen 2049 mennessä, kun nyky-Kiina täyttää sata vuotta.

– Xi haluaa ehkä jäädä Kiinan historiaan suurena keisarina, joka yhdisti Kiinan. Mutta koska hän on keskittynyt vakauden ylläpitämiseen, en välittömässä lähitulevaisuudessa odota Taiwanin suunnalla mitään yllättävää, hän sanoo.