Kevan asema joutuu erillisen työryhmän puntaroitavaksi – monopoliasema uhattuna
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö valmistelevat työryhmää, jonka tehtävä on pohtia sote-uudistuksen aiheuttamia markkinamuutoksia työeläkejärjestelmään ja Kevan asemaa työeläkevakuuttajana.
Helsingin Sanomat uutisoi aiemmin tänään, että noin 50 miljardin euron eläkerahastoa sijoittava Keva saattaa menettää monopolinsa kuntien eläkevakuuttajana.
Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää lehden mukaan yli 500 000 kuntatyöntekijän eläkkeiden avaamisen kilpailulle. Näistä eläkesijoituksista pääsisivät muutoksen myötä kilpailemaan kaikki suomalaiset työeläkeyhtiöt.
Lehden mukaan ministeriöiden asettaman työryhmän tavoitteena on arvioida, onko työeläkejärjestelmässä mahdollista luopua kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyydestä. Uudistukset eivät vaikuttaisi työeläkkeiden kokoon tai muihin etuuksiin.
Työryhmää ei ole vielä nimitetty.
Kevan toimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan Kevan muodollinen asema ei kuitenkaan ratkaise tärkeintä kysymystä eli eläkkeiden rahoituksen turvaamista sote-uudistuksen yhteydessä.
– Jos suuri osa nyt julkisella sektorilla työtään tekevistä siirtyy soten myötä maakuntakonsernien palveluyrityksiin, voi julkisten eläkkeiden maksajien joukko vähentyä merkittävästi, Kietäväinen toteaa Kevan tiedotteessa.
Keva on ehdottanut ongelman ratkaisemiseksi siirtymämaksua, jolla tasattaisiin lainmuutoksesta johtuvia markkinamuutoksia yksityisen ja julkisen sektorin eläkejärjestelmien välillä.
– Se turvaisi julkisten eläkkeiden rahoituksen ja poistaisi verojen korotuspaineita. Järjestely ei vaikeuttaisi millään tavoin yksityisten työeläkeyhtiöiden tai sote-markkinoilla toimivien yksityisten palveluyhtiöiden toimintaa, Timo Kietäväinen muistuttaa.
Kevan aseman selvittämistä on aikaisemmin ehdotettu Ahtelan selvitysmiesraportissa vuonna 2014 ja siihen on viitattu eläkesopimuksessa.
Ministeriöt määrittelevät nyt asetettavan työryhmän jäsenet ja tehtävät myöhemmin annettavassa nimeämiskirjeessä.
Ajatus Kevan yhtiöittämisestä on Kietäväisen mielestä vain yksi esimerkki eikä se ole ainoa vaihtoehto työeläkejärjestelmien pidemmän aikavälin kehittämiseksi.
– Joka tapauksessa kuntien eläkkeiden maksamiseksi kerätyt noin 46,5 miljardia euroa käytetään tulevien kuntaeläkkeiden maksamiseen, eivätkä työeläkeyhtiöt kilpaile niistä, hän täsmentää.
Kietäväinen korostaa Kevan Kevan hoitaneen tehtävänsä hyvin ja myös toiminta on ollut läpinäkyvää.
– Siksi tulee olla erittäin painavat syyt, mikäli Kevan asemaa muutettaisiin. Niinpä työryhmän työlle täytyy varata riittävästi aikaa ja sen toimikautta on jatkettava vähintään vuoden 2018 kevääseen saakka.
Keva pitää toimitusjohtajansa mukaan välttämättömänä, että siirtymämaksusta päätetään samaan aikaa soten valinnanvapauslainsäädännön kanssa keväällä 2017.
– Koska odotettavissa olevat soten markkinaosuusmuutokset aiheutuvat lainsäädännöstä ja poliittisista linjauksista lisätä yksityisen ja kolmannen sektorin osuutta sote-palveluissa, on muutokset korjattava lainsäädännöllä samassa yhteydessä, korostaa Kietäväinen.
Keva vastaa yhdessä kuntien kanssa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Niiden lisäksi Keva hoitaa valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan työntekijöiden työeläketurvaa.
Suomen suurimmalla työeläkevakuuttajalla Kevalla on noin 1,3 miljoonaa henkilöasiakasta.
HUOM! Juttua ja otsikkoa muokattu sekä lisätty viittaus Helsingin Sanomien uutiseen klo 12.15