Keskustan Pirttilahti: Pikavipit saatetaan kieltää, elleivät rajoitukset tepsi

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa lakialoite, jolla halutaan tarkentaa pikaluottojen korkokattosäännöksiä.

Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön perusteella 50 prosentin korkokatto koskee alle 2 000 euron pikaluottoja.

Aloitteen alulle panneiden kansanedustajien mukaan tätä kuitenkin kierretään myöntämällä summan laskennallisesti ylittävä luottoraja, mutta asiakas käytännössä nostaa kerrallaan pienempiä rahamääriä.

Korkokatto ei siten aloitteen mukaan toimi halutulla tavalla, vaan luottolimiittien vuosikorot voivat olla jopa yli 400 prosenttia.

– Halusimme tukkia tämän porsaanreiän, Arto Pirttilahti (kesk.) toteaa.
Aloitteen liikkeellelaskusta vastaavat hänen lisäkseen Jari Myllykoski (vas.), Lenita Toivakka (kok.), Kimmo Kivelä (ps.), Touko Aalto (vihr.), Maria Guzenina (sd.), Antero Laukkanen (kd.) ja Mats Löfström (r.).

Pikavippien korkokaton tarkennus on kansanedustajien keskuudessa koettu ilmeisen tärkeäksi asiaksi, sillä lyhyessä ajassa aloite keräsi toista sataa allekirjoitusta.

– Yksi nimenkerääjä oli kipeänä, joten kokoomuksen osalta ei kaikkia nimiä ole vielä edes saatu. Allekirjoituksia on tulossa huima määrä, Pirttilahti kertoo.

Helpon luotonsaannin aiheuttamat ongelmat ovat päättäjien tiedossa. Erityisesti nuorten velkaantuminen on julkisuudessakin herättänyt paljon huolta.

– Tällä hetkellä lisääntyy jostakin syystä vanhempien ihmisten velkaantuminen, Pirttilahti huomauttaa.

Hänen mukaansa on harkittu jopa pikavippijärjestelmän kieltämistä kokonaan.
– Katsotaan nyt ensin, auttaako tämä tilannetta minkään vertaa.

Kaikkia osapuolia Kuluttajansuojalain tarkennus ei miellyttä.

Sunnuntaina Kauppalehden verkkosivulla luottoyhtiö Euroloanin toimitusjohtaja Risto Illukka kritisoi lakialoitetta voimakkaasti.

Hänen mukaansa se rajoittaa luottokorttien käyttöä. Toisaalta Illukka katsoo, ettei nykyisenkään lain noudattamista pystytä kunnolla valvomaan. Hänen mielestään olisi ollut ensin syytä varmistaa olemassaolevien pykälien toteutuminen.

Pirttilahti myöntää, että valvonta on ongelma. Sen sijaan hän ei usko, että lain tarkentaminen johtaa valvonnan kannalta nykyistä suurempiin hankaluuksiin.

– Me yritämme tehdä mahdollisimman hyvää lainsäädäntöä ja antaa viranomaisille välineet valvoa niiden toteutumista. Uusi laki luo luottoyhtiöille tarkemmat rajat.

Illukka väitää Kauppalehden verkkosivulla lakialoitteen myös käytännössä pakottavan ihmiset ottamaan isompia, 2 000 euroa ylittäviä lainasummia.

Pirttilahti ei tällaista ajattelumallia ymmärrä.

– Se on luottoyhtiöistä kiinni, riittääkö heille 50 prosentin korko vai haluavatko riistää ihmisiä vielä kovemmin, hän toteaa.

– Uskon, että ihmiset tietävät itse oman lainantarpeensa, Pirttilahti lisää.

Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar pitää hanketta sinänsä oikeansuuntaisena yrityksenä ratkaista ongelmaa, mutta kehottaa harkitsemaan sen vaikutuksia tarkkaan.

– Uudet pykälät eivät poista suomalaisten halua kuluttaa velaksi. Sääntely on poppakonsti, jolla hoidetaan jotakin ongelman kohtaa, mutta koko vaivaa se ei paranna, hän muotoilee.

Pantzarin mukaan tärkeintä olisi keksiä keinoja vaikuttaa siihen, että ihmiset eivät ylivelkaantuisi. Hän toivoo enemmän julkista puhetta velkaantumisesta, jotta ihmiset ymmärtäisivät luottojen merkityksen.

Toisaalta pitäisi kiinnittää huomiota siihen, minkä tiedon varassa luottopäätöksiä tehdään.

– Tällä hetkellä velan saamisen perusteena on se, onko ihmisellä maksuhäiriömerkintää, kun perusteena pitäisi olla se, onko hakijalla varaa luottoon. Luottorumbaa voi pyörittää pitkään ennen kuin maksuhäiriömerkintä tulee, Pantzar huomauttaa.

Ensimmäiseksi toiminnanjohtaja puuttuisi luottojen mainontaan.

– Sen suhteen olisi paljon tehtävissä. Kannattaisi miettiä, kuinka saatavilla näiden tuotteiden on oltava.