Keskustalaiset kehuvat budjettiriihen päätöksiä

Hallituksen budjettiriihen tulokset keräävät kehuja keskustapoliitikoilta. Kiitosta saavat erityisesti hallituksen toimet pienituloisten, tutkimuksen ja koulutuksen, sekä alueellisen tasa-arvon hyväksi.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen uskoo hallituksen toimien parantavan pienituloisten asemaa ja edistävän työllisyyttä.

– Ensi vuonna parannetaan pienituloisimpien suomalaisten toimeentuloa ja lisätään ihmisten työntekomahdollisuuksia. Tämän vaalikauden tärkein aikaansaannos on, että yli sadassa tuhannessa suomalaisessa kodissa joku on saanut töitä, edes lyhyeksi aikaa.

– Kenenkään verotus ei kiristy, mutta samalla pystytään parantamaan pienituloisten asemaa. Erityisesti pienimpien sairaus-, isyys- ja äitiyspäivärahojen korottaminen 80,50 eurolla on erinomainen päätös. Samalla hallitus päätti keskustan johdolla, että lapsiperheiden kotipalveluihin ja lastensuojeluun lisätään 25 miljoonaa euroa, lappilaisedustaja Markus Lohi sanoo.

Kainuulaisedustaja Marisanna Jarva pitää tärkeänä hallituksen budjettiriihessä tehtyä päätöstä selvittää yritysten arvonlisäveron alarajan noston vaikutukset.

– Selvitys antaa meille todellista tietoa mahdollisen noston vaikutuksista yrittäjien, työllisyyden ja verotulojen kannalta, jotta argumentointia ei käydä enää vain verotulomenetysten näkökulmasta, Jarva huomauttaa.

Toinen kainuulainen Timo Korhonen kiittää hallituksen toimia kuntasektorilla.

– Hallituksen onnistuneen kuntapolitiikan, tuloksia tuottaneen talous- ja työllisyyspolitiikan sekä kuntien oman kehittämistyön seurauksena kuntatalous on vahvimmassa kunnossaan tällä vuosituhannella.

Kenenkään verotus ei kiristy, mutta samalla pystytään parantamaan pienituloisten asemaa.

Markus Lohi

Kehua keräävät myös satsaukset koulutukseen ja tutkimukseen.

– Keskustan tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon, eli käy joko ammattikoulun tai lukion. Hallituksen lupaama 46,80 euron kuukausittainen oppimateriaalilisä helpottaa pienituloisten perheiden nuorten koulunkäyntiä ja edistää koulutuksen tasa-arvoa. Lisän piiriin on tulossa yli 30 000 opiskelijaa, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala iloitsee.

– Tutkimusrahoituksen turvaaminen mahdollistaa terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisen niin potilaiden kuin palvelujärjestelmän hyödyksi, professori ja helsinkiläinen kansanedustaja Pekka Puska kiittelee terveydenhuollon tutkimusrahoituksen vahvistamista.

Aluepoliittisia ratkaisuja kiittävät esimerkiksi keskisuomalaisedustaja Petri Honkonen ja lappilaisedustajat Lohi, sekä puolueen varapuheenjohtaja Katri Kulmuni.

– Hallitus on tehnyt tänään todella hyvän ja tärkeän aluepoliittisen ratkaisun, päättäessään budjettiriihessä panostaa kyläkauppojen tukemiseen. Kyläkaupat ovat tärkeitä maaseudun väestölle. On tärkeää, että edes jonkinlaiset peruspalvelut säilyvät myös maaseudulla, Honkonen toteaa 2014 lakkautetun kyläkauppatuen palauttamisesta.

– Alueellisen kuljetustuen korottaminen ensi vuodelle on hyvä asia. Vaikka korotus on pieni, suunta on oikea ja luo edellytyksiä Pohjois- ja Itä-Suomen teollisille yrityksille, Markus Lohi toteaa.

– Pohjoismaisilla markkinoilla kilpailtaessa kuljetustuki on elintärkeä kilpailutilanteen kannalta, Kulmuni muistuttaa.

Lappeenrantalaisedustaja Ari Torniainen kiittelee hallituksen 49 miljoonan euron liikennepakettia.

– Painotus on liikenneturvallisuudessa ja muun muassa talvikunnossapitoon ja kelirikon hoitoon tulee 25 miljoonaa euroa, tasoristeysohjelmaa jatketaan 10 miljoonalla eurolla ja laajan yksityistieverkon valtionapuja korotetaan neljällä miljoonalla yhteensä 17 miljoonaan euroon.

Ympäristövaliokunnan jäsen, muovin aiheuttamien ympäristöongelmien parissa toimivan ympäristöministeriön työryhmän puheenjohtaja Hanna Kosonen Savonlinnasta kiittää muoviongelmien ratkaisuun annettavaa rahoitusta.

– Suomen on mahdollista ottaa kokoaan suurempi rooli maailman muovijäteongelman ratkaisemisessa. Ydinalueita olisi muun muassa tutkimuksen tukeminen sekä muovien kierrätyksen, muovia korvaavien ratkaisujen kasvun ja yritysten kansainvälistymisen edistäminen. Rahoitus voidaan toteuttaa osana valmisteltavaa kiertotalouden ohjelmaa.

Toimet maatalouden kriisin ratkaisuun saavat kiitosta esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmarilta.