Keskustaedustajat pitävät sote-ratkaisua riittävän hyvänä edetäkseen eduskuntaan – "Mukana on aito monituottajamalli"
Keskustan kansanedustajat pitävät saavutettua sote-sopua riittävän hyvänä ratkaisuna, jotta se voidaan viedä eduskunnan punnittavaksi.
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi on tyytyväinen siihen, että lausuntokierroksen jälkeen esitykseen neuvoteltiin useita parannuksia muun muassa yritysten tuottamia palveluita koskien.
– Julkinen vastaa järjestämisestä, mutta mukana on aito monituottajamalli, jossa yrityksillä ja järjestöillä on tärkeää rooli palveluiden tuottajana. Näin tuleekin olla, toteaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana toimiva Lohi tiedotteessaan.
Lohi sanoi myöhemmin STT:lle, että koska kyse on isosta kokonaisuudesta, valiokunnassa tulee väistämättä esiin yksityiskohtia, jotka kaipaavat muutosta,
– Olen puhunut valiokunnan jäsenten ja ministerien kanssa, että välttämättömiä ja tarpeellisia muutoksia, hienosäätöä, tullaan tekemään valiokuntakäsittelyssä.
Markus Lohi oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen yhdeksän vuotta eli myös viime hallituskaudella, jolloin sote-uudistus tyssäsi perustuslaillisiin ongelmiin. Nykyisin hän on perustuslakivaliokunnan varajäsen.
Lohi sanoo, että uudessa sote-ratkaisussa on kaksi asiaa, joista ei ole aiempaa käytäntöä.
– Ne ovat Uudenmaan erillisratkaisu ja laajojen ulkoistuksien mitätöintipykälä. Jälkimmäinen on omaisuudensuojan näkökulmasta erittäin mielenkiintoinen, ja odotan, minkä kannan perustuslakivaliokunta ottaa, Lohi pohtii.
Esityksestä poistettiin Lohen mukaan kaikki sellaiset sopimukset, joissa lähinnä yhden kunnan palvelut on ulkoistettu.
Joustoa lisättiin myös vuokralääkäreiden ja ostopalveluiden käyttöön. Erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisessa päivystyksessä voidaan käyttää ostopalvelua/vuokralääkäreitä lain sallimissa rajoissa.
– Esimerkiksi Suomessa on hyvin paljon sote-palveluita tuottavia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden mahdollisuus tuottaa palveluita jatkossakin on turvattava. Yksityinen voi parhaimmillaan kirittää julkista tuotantoa parempaan asiakaspalveluun, Markus Lohi toteaa.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella laaja ulkoistus mitätöityy. Siihen liittyviä yksityiskohtia arvioi vielä erityisesti perustuslakivaliokunta.
Tärkeintä on Lohen mukaan kuitenkin alueen palveluiden turvaaminen.
– Esitys luo sille erinomaisen pohjan, sillä se turvaa Lapin alueelle mahdollisuuden ylläpitää kahta keskussairaalaa 10 vuotta, hän iloitsee.
Kansanedustaja Mikko Kärnä vakuuttaa niinikään ymmärtävänsä Länsi-Pohjan soteulkoistuksen mitätöinnin.
– Meidän täytyy turvata merilappilaisten palvelut myös jatkossa ja nyt meillä on 13 vuotta aikaa löytää maakunnassa yhteinen ratkaisu, joka turvaa meille kaksi sairaalaa. Yksi mahdollinen malli voi olla yksi sairaala, jolla on kaksi toimipistettä samantyyppisillä palvelutasoilla, hän toteaa.
Kärnä katsoo, että uudistuksen avulla otetaan samalla ensimmäinen askel kohti autonomisia maakuntia.
– Seuraavaksi on luotava maakuntaverotus ja tämän jälkeen iso visio siitä, mistä asioista maakunnissa päätetään kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua.
Kärnän mielestä lainsäädännön suurimpia ongelmia on se, että koko maa laitetaan aina samaan muottiin lakeja sorvatessa.
– Jokaisen tulisi ymmärtää, että eivät pääkaupunkiseudulla toimivat ratkaisut toimi välttämättä huonostikaan esimerkiksi Lapissa. Me tarvitsemme lisää joustavuutta ja muutenkin keskushallinnon valtaa on romutettava sekä siirryttävä päättämään asioista lähempänä ihmisiä itseään.
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Eeva Kallin mukaan sote-uudistus turvaa nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden lähipalvelut.
Palveluiden saatavuudessa on Kallin mielestä ollut liian suuria eroja alueiden kesken.
– Alueiden eriarvoisuus on ihmisten eriarvoisuutta. Erityisen väärin on lasten keskinäinen eriarvoisuus, hän muistuttaa.
Eeva Kallin mielestä viime kaudella kehitetyt perhekeskukset toimivat hyvänä mallina laajemmille sote-keskuksille, jotka ovat uudistuksen sydän.
– Ihmisten on saatava apua kerralla ja kokonaisvaltaisesti lähellä kotiaan, eikä niin että apua joutuu hakemaan monelta eri toimijalta.
Koulupsykologit ja terveydenhoitajat pysyvät näin koulun arjessa tiukasti kiinni, mikä on tärkeää niin oppilaiden hyvinvoinnin kuin koulujen henkilökunnan työn tukemiseksi.
– Sote-menojen siirtäminen maakuntien harteille turvaa sen, että kunnilla on mahdollisuus selviytyä muista velvoitteistaan, joihin kuuluu mun muassa lasten kannalta elintärkeä sivistystoimi, Kalli toteaa.
Raahelainen kansanedustaja Hanna-Leena Mattila iloitsee erityisesti kirjauksesta, jossa hyvinvointialue eli maakunta voisi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta työvoimaa ja käyttää henkilöstövuokrausta omaa ammattihenkilöstöä täydentävästi.
– Raahessa tämä mahdollistaa ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen jatkumisen vuokra- ja virkalääkäreiden yhteistoiminnalla, hän toteaa.
Mattila on myös tyytyväinen, että uudistuksen myötä hoito- ja sosiaalipalvelujen ammattilaiset läheisineen saavat varmuutta tulevasta.
– Sote-ratkaisu antaa heille mahdollisuuden keskittyä palvelujen tuottamiseen ja niiden kehittämiseen.
Juttua täydennetty Markus Lohen kommenteilla STT:lle klo 16.46.