Keskusta kävi heti Halla-ahon kravattiin kiinni – perussuomalaiset harjattiin perusteellisesti maaseutupuheista ja Puolan ja Unkarin tukemisesta
Perussuomalaiset joutui altavastaajan osaan, kun hallitus toi eduskuntaan selontekonsa EU:n elpymispakettiin perustuvasta kestävän kasvun ohjelmasta.
Samalla perussuomalaiset ajettiin kahden rintaman sanasotaan, kun puolue sai Unkari- ja Puola -sympatioistaan kimppuunsa myös muut hallituspuolueet ja oppositiopuolue kokoomuksen.
Ryhmäpuheiden jälkeen keskusta kävi saman tien kiinni perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon maaseutupuheisiin.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen huomautti, että perussuomalaiset vastustavat ”elvytystukiaisia” maakuntiin.
– Ja viikonloppuna kuulimme oppositiojohtaja Halla-aholta, että hän vastustaa kaikkia muitakin tukiaisia maakuntiin.
Kurvinen tiedusteli Halla-aholta, vastustaako tämä ennen kaikkea viljelijöiden tukiaisia, pienten kuntien valtionosuuksia vai Lapin matkailun yritystukia.
Kurvinen kyseli, onko perussuomalaisten tarkoittamaansa ”hankejargoniaa” esimerkiksi satojen kylätalojen ja satojen järvien kuntoon laittaminen tai lasi-iglujen rakentaminen Saariselälle, missä aasialaiset turistit käyvät.
– Meillä on rakennettu satojen lehmien tehokkaita, eläimillle parempaa hyvinvointia turvaavia navettoja pitkin Suomea, onko se hankejargoniaa? Ilmeisesti nämä hankkeet ovat niitä kepulaisia tukiaisia, joita perussuomalaiset vastustavat.
Kurvisen mukaan EU:n elvytyspaketilla voidaan laittaa esimerkiksi nopeat nettiyhteydet kuntoon ja edistää biokaasun käyttöä, digitaalisuutta ja koulutusmahdollisuuksia.
Halla-aho selvitti, että perussuomalaiset eivät halua lakkauttaa tukia, vaan vähentää niiden tarvetta esimerkiksi sellaisella veropolitiikalla ja ilmastopolitiikalla, jolla houkutellaan investointeja ja synnytetään maakuntiin uusia työpaikkoja.
Perussuomalaisten Vilhelm Junnila arvosteli oppositiokumppani kokoomusta yhteisen velan hyväksymisestä ja sitomisesta arvokysymyksiin.
– Keskusta taas haluaa tulonsiirroilla kontrolloida, mitkä yritykset pysyvät hengissä, kun me haluamme terveen toimintaympäristön, jossa yritykset tulevat toimeen ilman keskustaa ja edustaja Kurvista, Junnila pauhasi.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti uskomattomana, että perussuomalaiset tukevat oikeusvaltioperiaatteen vesittämistä Unkarin ja Puolan kohdalla.
Orpo huomautti, että perussuomalaiset ovat valmiita katsomaan läpi sormien sitä, että Unkarin pääministerin Viktor Orbanin lähipiiri vetää taskuihinsa EU:n yhteisiä rahoja.
– Te olette valmiita katsomaan läpi sormien sitä, että näissä maissa, Puolassa ja Unkarissa, poljetaan ihmisoikeuksia, sananvapautta, demokratiaa, EU:n perusarvoja, länsimaisen demokratian perusarvoja. Tämä on vaarallinen linja, ja minusta suomalaisten on hyvä ymmärtää se, mille te olette tukenne antaneet.
Halla-aho selvitti, että perussuomalaiset ovat jyrkästi sitä mieltä, että suomalaisten veronmaksajien ei pidä lähettää senttiäkään elpymisrahaa Unkariin ja Puolaan.
– Minusta on mukavaa, että me kaikki olemme yksimielisiä tästä. Me emme vastusta oikeusvaltioperiaatetta vaan tämän periaatteen politisoimista. Se, että halutaan rangaista jäsenmaita oikeusvaltio -sanaan vetoamalla, kun todellisuudessa kyse on siitä, että näiden maiden konservatiivinen politiikka ei satu miellyttämään teitä.
Orpon mukaan kyse ei ole Puolan ja Unkarin konservatiivisesta politiikasta, vaan siitä että näissä maissa rikotaan oikeusvaltioperiaatetta, rajoitetaan sananvapautta ja puututaan tuomioistuinten toimintaan ja tuomarinimityksiin.
– Se, että te annatte sille tukenne suuren valiokunnan linjauksissa, on minusta vaarallista. Siihen haluan puuttua ja kysyä, että näinkö te todella ajattelette. Mitä jos jonain päivänä Suomessa joku toimisi niin? Minusta se on pelottava ajatus.
Halla-aho kuittasi Orpolle, että kokoomus äänesti eduskunnassa perustuslain turvaamaa sananvapauttaan käyttäneen kansanedustajan syytteeseen asettamisen puolesta.
– Me olemme hyvin huolissamme tällaisesta kehityksestä myös Suomessa.
Halla-ahon ryhmätoveri Riikka Purra kyseli, ovatko ”salin kirkasotsat” nähneet, kuinka Kataloniassa poliisi pamputtaa ja heittää tyrmään mielenosoittajia.
– Entä oletteko tietoisia Bulgarian ja Romanian massiivisesta korruptiosta. Entä siitä, miten nämä maat kohtelevat vähemmistöjä, jotka joutuvat tulemaan tännekin asti hakemaan apua. Entä tunnetteko Italian Mafiaa, joka hallinnoi merkittävää osaa maan taloudesta ja nytkin kieli pitkällä odottaa rahoja, joita tämä elvytyspaketti heille antaa? Entä tiedättekö, miten Kreikka on huijannut olennaisia numeroita valtiotasolla taatakseen itselleen mahdollisimman paljon rahaa teiltä?
Purra kyseli, miksi näille valtioille halutaan nyt antaa oikeusvaltio Suomessa elävän veromaksajan rahaa. Junnila säesti kysymällä, eikö salin keskiosa koe lainkaan ongelmallisena sitä, että oikeusvaltion kaltaiset ”moraalihyvät” tulevat keskeiseen talouspoliittiseen rooliin.
– Eikö edes Orpo löydä tästä ongelmaa, että talouspolitiikkaan liittymättömät ideologiset arvot alkavat ohjat sen toteuttamista? Perinteisesti tämän kaltaista ohjausvaikuttamista on pidetty sosialistisena, Junnila näki.
Orpo piti Junnilan puheenvuoroa uskomattomana. Hän muistutti, että kyse on oikeusvaltioperiaattesta, riippumattomista tuomioistuimista ja parlamentarismista.
– Mitä tärkeämpää asiaa on? Sen jälkeen talouspolitiikalla ei ole mitään merkitystä, jos näistä arvoista luovutaan tai tingitään, kokoomusjohtaja puuskahti.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) puolusti elvytyksessä valittua EU-mallia muistuttamalla, että yli vuosikymmenen takaisen finanssikriisin jälkeen elvytettiin kansallisesti.
– Silloin satsattiin hyvin paljon asuntorakentamiseen, erilaisten teiden ja ratayhteyksien rakentamiseen, oikeastaan kaikki niin sanotut valmiit hankkeet kaivettiin esille ja rahoitettiin. Se toi hetkellisesti kansallista tulosta, mutta ei siitä pysyvää hyötyä meille, kilpailukyvyllemme tai viennille, tullut.
Vanhasen mukaan nyt on mahdollisuus siihen, että koordinoidaan Euroopan tasolla elvytystä, joka kohdistuu Suomen viennin kannalta parhaasta mahdollisesta päästä oleviin investointeihin.
– Ilman muuta kannattaa tarttua tähän, että saadaan satojen miljardien kysyntä aiheisiin, joissa meidän teollisuutemme ja palvelutuotanto on valmiina.
Vanhanen sanoi, ettei edes rivien välissä pidä alistua siihen, että elpymisrahastossa olisi kyse pysyvästä mekanismista.
– Tämä on kertapäätös, joka selkeästi heinäkuun Eurooppa-neuvostossa on todettu.