Keskusta hakee tilaa ääripäiden välistä, tutkijat tulkitsevat Saarikon avausta – "Tässä on oma riskinsä"
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko esitti äskettäin keskustaan lukeutuvien poliittisten voimien tiivistämistä.
Oikeiston ja vasemmiston väliin jäävää poliittista keskustaa vahvistettaisiin keskustan, kristillisdemokraattien, RKP:n, vihreisiin kuuluvien ”järkivihreiden” ja Liike Nytin yhteistyöllä puolueita yhdistävissä asioissa. Perussuomalaisten edeltäjän SMP:n väen Saarikko mainitsi myös, kun hän puhui puoluevaltuuston kokouksessa Lahdessa.
Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Ilkka Ruostetsaari huomauttaa, ettei ajatus keskiryhmien yhteistyöstä ole uusi.
Vuonna 1981 perustetulla keskustapuolueen, RKP:n ja Liberaalisen kansanpuolueen (LKP) yhteistyöelimellä Keskustan valtuuskunnalla pyrittiin vahvistamaan keskiryhmien asemaa oppositiossa lihovaa kokoomusta vastaan. LKP liittyi lopulta keskustapuolueen jäsenjärjestöksi kesäkuussa 1982.
– Nyt tilanne on hankalampi, sanoo Ruostetsaari.
Hän huomauttaa, että osa Saarikon mainitsemista puolueista on oppositiossa ja osa hallituksessa.
– Se on jo omiaan vähentämään yhteistyömahdollisuuksia käytännössä.
Oppositiossa oleva keskusta pyrkii nyt olemaan vaihtoehto sekä hallitukselle että muulle oppositiolle, sanoo Ruostetsaari.
– Saarikko selvästikin hakee keskustalle omaa profiilia perinteisen hallituksen ja perinteisen opposition välistä.
Ruostetsaaren mukaan tämä näkyi heti kevään eduskuntavaalien jälkeen, kun Saarikko kertoi keskustan olevan valmis tukemaan tietyissä asioissa hallitusta. Ruostetsaari näkee, että taktiikka on ”tietyllä tavalla haasteellinen”.
– Kansalaiset eivät hirveästi arvosta puolueiden välistä riitelyä, mutta toisaalta vaalit kyllä yleensä voitetaan vahvalla oppositiopolitiikalla. Muistetaan keskustan tilanne vaaleissa 1991 ja 2015, Ruostetsaari viittaa vaalivoittoihin päättyneisiin oppositiokausiin.
– Tässä on oma riskinsä, että johtaako tällainen konsensuspolitiikka parempiin tuloksiin seuraavissa vaaleissa.
Poliittisen kentän keskellä on aika vähän tilaa.
Ilkka Ruostetsaari
Ruostetsaari huomauttaa, että Saarikon yhteistyökutsun saaneilla puolueilla on eroja arvojen ja tavoitteiden suhteen.
– Ne eivät välttämättä tässä vaiheessa ole kovin helppoja yhteistyökumppaneita toisilleen. Edellisen hallituksen aikaan keskusta oli eniten napit vastakkain vihreiden kanssa. En tiedä, onko keskustan mahdollista erottaa vihreistä tällaista järkivihreää fraktiota, professori pohtii.
Ruostetsaari näkee, että keskustan avauksen perimmäinen tarkoitus on vahvistaa poliittista keskustaa polarisaation aikana. Oikeisto on nyt entistä enemmän oikealla ja vasemmistopuolueet vasemmalla.
– Poliittisen kentän keskellä on aika vähän tilaa tänä päivänä.
Historiantutkija, filosofian tohtori Kati Katajisto näkee Saarikon avauksessa samaa ideaa kuin 1980-luvun keskustayhteistyössä, mutta tilanne on silti aivan toinen.
– Tällä kertaa tarkoituksena ei ole ajaa mitään muodollisia yhteenliittymiä, vaan tehdä yhteistyötä puhtaasti asialinjalta, hän huomauttaa.
Katajistokin uskoo, että keskikenttää yhdistävän konkreettisen asiasisällön löytämisestä voi tulla nyt vaikeaa. Puoluekenttäkin on toisenlainen kuin ennen, Katajisto viittaa perussuomalaisten nousuun.
Katajiston kirjoittama keskustan puoluehistorian kuudes osa Väyrysen ja Kääriäisen korkean profiilin aika 1981–1991 julkaistiin syyskuussa.
Tutkimustyössään Katajisto havaitsi, että LKP:llä oli lopulta suuri merkitys keskustan uudistumiselle presidentti Urho Kekkosen valtakauden jälkeen. Ratkaisu oli keskustalle vaaliteknisesti erinomainen, koska sillä saatiin puolueen nokka nousuun vuoden 1983 eduskuntavaaleihin.
Pyritään saamaan huomiota sille, että on puolueita, jotka eivät halua ajaa ääripäiden asioita.
Kati Katajisto
Saarikon tuoretta yhteistyökutsua Katajisto pitää ”normaalina poliittisena toimintana.”
– Keskustan kannatus on heikkoa verrattuna menneisyyteen, ja nyt yritetään löytää tapaa, jolla saataisiin keskikenttä esiin.
– Tämä on selkeä avaus, jolla pyritään saamaan huomiota sille, että on puolueita, jotka eivät halua ajaa ääripäiden asioita, Katajisto sanoo.