Kemppi: Keskusta esittää hyvinvointialueiden rahoitusremonttia – alueille lisää valtaa
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) esitys hyvinvointialueiden rahoituksen korjaamiseksi sisältää keskustan hyvinvointityöryhmän mukaan valuvikoja. Työryhmän puheenjohtajan, keskustan varapuheenjohtajan Hilkka Kempin mukaan THL:n esitys syventäisi entisestään alueiden välisiä eroja.
– Toiminnan tehostamiseen pitää kannustaa, mutta se ei onnistu nykyisellä mallilla. Rahoituksessa on kyse alueiden kesken nollasummapelistä. Jos hyvin menestyville alueille annetaan lisää rahaa, se on suoraan pois heikommin menestyviltä alueilta. Tätä ei ole otettu huomioon THL:n uudessakaan esityksessä, kansanedustaja Kemppi toteaa.
Keskusta pitää ongelmallisena sitä, että uudessa mallissa lisätään rahoitusta alueille, joilla käytetään runsaasti yksityisiä terveyspalveluita.
– Esitys on todella yllättävä, koska yksityisiä terveyspalveluja käyttävät ihmiset eivät käytä yleensä juuri ollenkaan julkisia terveyspalveluja. Tällöin rahaa ohjattaisiin jälleen julkiselta yksityiselle. Muutos syventäisi entisestään heikompien alueiden asemaa ja vaarantaisi ihmisten yhdenvertaisuutta palvelun saatavuudessa, Kemppi sanoo.
Yksityistä terveydenhuoltoa rahoitetaan jo nyt Kela-korvausten ja verovähennysten avulla, hän huomauttaa.
Kempin mukaan keskusta ehdottaa hyvinvointialueiden rahoitusremonttia, jossa alueet saisivat lisää valtaa palvelujensa hoitamiseksi.
– Olemme huolissamme kansalaisten eriarvoisuuden kasvusta terveyspalveluissa. Hallitus on ollut yli kaksi vuotta vallassa korjaamatta rahoituksen ongelmia. Rahoitus on korjattava ilman muuta paremmin toimivaksi. Tavoitteena tulee olla ihmisten yhdenvertaisuuden parantaminen hyvinvointipalvelujen saatavuudessa.
Kempin mukaan huomion tulisi rahoitusmallissa olla sairauksien hoitamisessa ja ennaltaehkäisyssä, ei sairaustietojen keräämisessä. Sairausluokkien määrää ei tule tämän tarkistuksen yhteydessä lisätä, ja diagnoosien keräämistä tulisi vähentää, Kemppi lisää.
– Rahoituksen uudistuksen tulisi kannustaa enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan sekä alueiden ja kuntien yhteistyöhön. Nyt merkittäviä lisäkannusteita ei ole luvassa, hän toteaa.