Kellojen siirtelyn lopettamista jo ensi vuonna pidetään epärealistisena
EU-puheenjohtajamaa Itävalta on ehdottanut, että jäsenmaat ottaisivat lisää aikaa kellojen siirtelyn lopettamiseen.
Komissio on esittänyt, että kellot pysäytettäisiin kesä- tai talviaikaan jo ensi vuonna, mutta monen jäsenmaan mielestä aikataulu on liian nopea. EU-maiden liikenneministerit keskustelivat esityksestä yhdessä tänään ensimmäistä kertaa Itävallan Grazissa.
Kokous oli epävirallinen, ja asiaan on tarkoitus palata joulukuussa.
Itävallan liikenneministerin Norbert Hoferin mukaan puheenjohtajamaa on ehdottanut EU-maille vuotta 2021. Samalla se ehdottaa, että komissio asettaisi koordinaattorin, joka auttaisi jäsenmaita tekemään harmonisia päätöksiä.
Muun muassa Tanskan liikenneministeri Ole Birk Olesen arvioi maan tarvitsevan vielä lisää aikaa kansalaisten mielipiteiden kuulemiseen.
– Meillä ei ole Tanskassa käyty vielä kunnon debattia, Olesen sanoi ennen kokousta.
Komissio on esittänyt, että jäsenmaat saisivat itse päättää, pysäyttävätkö ne kellon kesä- vai talviaikaan. Päätös siitä, että siirtelystä luovutaan, tehtäisiin yhdessä.
Toimeen ryhdyttiin rivakasti sen jälkeen, kun komission kansalaiskysely sai kesällä valtavan suosion. Kysely keräsi jopa 4,6 miljoonaa vastausta ympäri Eurooppaa. Yli 80 prosenttia vastaajista kannatti kellojen siirtelyn lopettamista.
Suomea kokouksessa edustanut liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) arvioi, että kellojen siirtelystä luopuminen etenee, sillä sen takana on niin paljon kannatusta.
Hän ei kuitenkaan usko, että ensi kevät on vielä viimeinen ajankohta, jolloin kelloja siirretään. Muutos tulisi liian nopeasti varsinkin lentoliikenteelle ja merenkululle.
– Tavoitteena on edelleen, että päästäisiin nopeasti yhteisymmärrykseen. Aikataulu on varmasti vuosien 2019 ja 2021 välissä. Paljon puheenvuoroja käytettiin vuoden 2021 puolesta, Berner kertoi puhelimitse STT:lle.
Kokouksessa muutama yksittäinen jäsenmaa suhtautui hänen mukaansa esitykseen kielteisesti. Sellaisia jäsenmaita, jotka pitävät aloitetta hyvänä, oli hänen mukaansa runsaasti ja niiden lisäksi jonkin verran kriittisiä.
Huolet liittyivät Bernerin mukaan varsinkin siihen, onko jäsenmailla riittävästi aikaa löytää harmoninen ratkaisu naapurimaidensa kanssa ja kysyä kantaa omilta kansalaisiltaan.
– Huomattavasti on päästy eteenpäin lyhyessä ajassa. Komissio on tehnyt erittäin aktiivisesti töitä kuten myös Itävalta, jolla on erittäin kunnianhimoinen aikataulu.
Ratkaisua haetaan jo tämän vuoden aikana, mutta Berner huomauttaa, että myös tulevat puheenjohtajamaat suhtautuvat asiaan myönteisesti. Ensin ohjat ottaa kevätkaudeksi Romania, jonka jälkeen on Suomen puheenjohtajuusvuoro.