Kansanedustaja Petri Honkonen puhuu mielellään pekkaroinnista ja aluepolitiikasta – “Kyse on luontaisten kilpailukykyerojen tasaamisesta, ei yksipuolisesta rahansyytämisestä“

Henkilö

Hajautettu yhteiskunta, pekkarointi ja aluepolitiikka.

Pylkönmäen palvelukeskittymäksi muodostuneen ”monitoimitalon” ravintolapöydässä istuva mies päästelee ilmoille käsitteitä, joita ei ihan ensimmäisenä olettaisi kuulevansa reilun kolmikymppisen poliitikon suusta.

Kansanedustaja Petri Honkoselle nuo termit muodostavat kuitenkin yhden poliittisen agendan peruspilareista.

Toki hän uskaltaa tuoda ne julki missä hyvänsä, mutta kotipitäjän kuppilan takahuoneessa lausuttuna sanat saavat hieman konkreettisemman merkityksen.

Ollaan ikään kuin keskellä sitä tiettyä aluetta, mistä poliittisessa keskustelussa usein kiistellään.

Honkonen korostaa, että aluepolitiikka tai hänen poliittisen esikuvansa Mauri Pekkarisen mukaan ristitty pekkarointi ansaitsisivat huomattavasti positiivisempaa kaikua kuin mitä ne ihmisten mielissä herättävät.

Jutut Keski-Suomen takamaiden hallaisista oloista eivät ole pelkkää legendaa, jos kasvualustaa verrataan vaikka naapuri-Pohjanmaahan.

Kuin sanomaansa tehostaakseen Petri Honkosen vaalikampanjan avaustilaisuudessa leivotaan legendaarista pettuleipää.

Saarijärven Paavon ajoista ne tarinat ovat lähteneet liikkeelle ja pitävät yhä paikkaansa. Kyse on lähinnä luontaisten kilpailukykyerojen tasaamisesta, ei mistään yksipuolisesta rahansyytämisestä, hän selventää.

Vähäosaisista huolehtiminen ja omatoimisuus ovat Petri Honkosen synnyinseudun ihmisille tyypillisiä ominaisuuksia, joille keskustan edustaja toivoo myös laajempaa ymmärrystä.

– Historia on osoittanut, että jos syrjäisemmän seudun yrityksiä alkuvaiheessa sopivasti buustataan eteenpäin, niin sieltä syntyy menestystarinoita.

Ravintolapöydän kansivitriinissä komeileva Suomen ja lähiseudun kartta antaa kansanedustajalle sopivan välineen havainnollistaa omaan viestiään.

– Nykypäivän kovassa kilpailussa kyse voi tavaroiden toimitusajoissa olla jopa minuuteista. Senkin takia on tärkeää, että esimerkiksi tieverkostoa pidetään kunnossa koko maassa ja erityisesti siellä, missä raaka-aineet ovat ja tuotantoa tehdään.

– Kun täältä Keski-Suomesta lähtee rekka kohti etelää ja vaikkapa Vuosaaren satamaa, niin ehtiminen ajoissa ei saa missään tapauksessa olla kiinni huonokuntoisista teistä, Honkonen toteaa.

Kun täältä Keski-Suomesta lähtee rekka kohti etelää ja vaikkapa Vuosaaren satamaa, niin ehtiminen ajoissa ei saa missään tapauksessa olla kiinni huonokuntoisista teistä, kansanedustaja Honkonen painottaa. (Kuva: Maria Seppälä)

Petri Honkosen oma tarina Pylköltä Arkadianmäelle koostuu samoista aineksista kuin hänen poliittiset painopisteensäkin.

Vaikka kansanedustajapaikka irtosi ensi yrittämällä vuoden 2015 vaaleissa, on se vaatinut kovan työn ohella myös itsensä likoon laittamista monella tavalla.

– Maatalouslomittajana olen toiminut monena kesänä ja työskennellyt myös Maaseudun Sivistysliiton aluetoimistolla.

Yksi työpaikka on jäänyt erityisesti mieleen. Helpompiakin hommia nimittäin varmuudella löytyy kuin pesti keskustan jäsenhankkijana vuoden 2011 rökäletappion jälkeen.

– Muistan hyvin, kuinka yksi isäntä oli töissä kotitilansa pellolla. Kun menin juttelemaan ja esitin asiani, niin hän nosti kuokkansa ja sanoi, että älä tule yhtään lähemmäksi, Honkonen muistelee kohtaamista hymy suupielessä.

Lukioiässä politiikasta tosissaan kiinnostunut nuori mies ei ole koskaan vierastanut ihmisten kohtaamista.

Oma luonnehdinta kertoo ulkopuolisille ehkä parhaiten, mistä Honkonen on kannatuksensa ammentanut.

– Mielestäni olen tämmöinen helposti lähestyttävä, moderni maakunnan mies, hän arvioi itseään.

– Kotona oltiin keskustahenkisiä, mutta ei mitenkään poliittisesti aktiivisia. Herättelin henkiin Pylkönmäen keskustanuorten toimintaa. Siitä se poliittinen toiminta lähti täällä paikallistasolla liikkeelle.

Historian opinnot Jyväskylän yliopistossa antoivat Honkoselle sopivan teoriapohjan perehtyä yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen.

Huomattavasti tärkeämpi ohjenuora poliittiselle uralle oli kuitenkin pesti Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) puheenjohtajana.

– Ajanjaksoon mahtuivat sekä presidentinvaalit että Rovaniemen puoluekokous, missä Juha Sipilä valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Pääsin tutustumaan puoluekoneistoon ja verkostoitumaan myös valtakunnallisella tasolla.

Uusien kontaktien rohkaisemana Honkosen oli helppo lähteä ehdokkaaksi myös edellisiin EU-vaaleihin.

– Vajaan 3 000 äänen saalis antoi uskottavuutta maakunnallisella tasolla. Parasta kampanjan aikana oli se, että piti tosissaan perehtyä EU-substanssiin ja huomata, kuinka mielenkiintoisia asioita sieltä löytyy. Kansanedustajana olen saanut jatkaa perehtymistä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä.

Ennen eduskuntavaaleja Honkonen sai valmiiksi gradunsa ja hankittua myös opettajan pätevyyden.

Läpimeno aiheutti kuitenkin sen, että varsinaista koulutustaan vastaavia töitä mies ei ehtinyt paria vuotta enempää tekemään.

SDP:n Timo Harakka muisti aina vastaan tullessaan mainita, että ”Mitä köyhä”

Kansanedustaja Petri Honkonen

Uunituoreen kansanedustajan ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa, kosketus valtakunnalliseen lööppijulkisuuteen tuli yllättävällä ja hiukan humoristisellakin tavalla.

Ilta-Sanomat oli tutkinut uusien edustajien tienestejä vaaleja edeltävältä vuodelta, ja sen tuloksena Petri Honkonen ”leimautui” eduskunnan pienituloisimmaksi tulokkaaksi.

– Eihän niitä tuloja ollut gradunteon lomassa paljon kertynyt. Muun muassa SDP:n Timo Harakka muisti aina vastaan tullessaan mainita, että ”Mitä köyhä”, Honkonen naureskelee arvonimen aiheuttamaa kuittailua.

Toki ensimmäisen kauden kansanedustaja on pystynyt hankkimaan kannuksensa myös ahkeralla työllä niin sivistys-, ympäristö- kuin talousvaliokunnassakin.

Omaa lempiagendaansa eli alueellisen tasa-arvon ja elinvoiman toteutumista mies on pystynyt omien sanojensa mukaan edistämään kiitettävästi.

Kohentuneen taloustilanteen hedelmistä on päästy nauttimaan myös Keski-Suomessa.

– Metsäteollisuus on tietysti vahvassa kasvussa. Tosin pitää muistaa, että Äänekosken sellutehdas itsessään ei tuonut uusia työpaikkoja, vaan suurin lisäys tulee nimenomaan tehtaan alihankkijoista ja tukitoiminnoista.

Voimakasta eteenpäinmenoa on Honkosen mukaan myös metalliteollisuuden ja betonituotteiden markkinoilla.

– Työpaikkoja on syntynyt erityisesti pieniin metallipajoihin. Olemme kehitelleet kasvuun tähtäävien yrittäjien kanssa yhteistä klusteria helpottamaan tietä vientimarkkinoille. Korostetaan yhdessä sitä, että emme me suomalaiset kilpaile täällä keskenämme, vaan esimerkiksi Kiinan tai Venäjän markkinoilla.

Uusien työpaikkojen syntymistä ja yritysten kasvua jarruttaa niinkin yllättävä ilmiö kuin työvoimapula.

– Tai pikemminkin täytyy puhua osaamispulasta. Pitkään työttömänä olleiden ja ikääntyneiden ammattitaito ei enää riitä käyttämään nykyaikaisia koneita ja laitteita, Honkonen harmittelee.

Hän myöntää vastustavansa juuri tästä syystä tarveharkintaista maahanmuuttoa.

– Olosuhteet pitää vain luoda semmoisiksi, että maahanmuuttajat eivät jää pelkästään pääkaupunkiseudulle. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että asunnot menettävät maaseudulla arvonsa eikä kukaan ole valmis investoimaan uusien rakentamiseen.

Honkonen ehdottaa, että työpaikkoja tarjoavien yritysten lähelle maaseudun kirkonkyliin pitäisikin saada korkeatasoisia vuokra-asuntoja.

– Niiden tieltä on vastaavasti purettava huonokuntoisia pois. Onneksi hallitus on tarttunut tähänkin ongelmaan.

Jos joku harrastus pitää mainita, niin tavoitteena on ehtiä pitämään omat metsät hyvässä kasvukunnossa.

Kansanedustaja Petri Honkonen

Metsien maakuntana tunnetun Keski-Suomen edustajalla on näkemystä myös puunjalostusteollisuuden tarjoamista mahdollisuuksista.

Sekä tukkipuulle että kuitupuulle riittää Honkosen mukaan kysyntää. Nykyisten hakkuumäärien rajoittamista ilmastopoliittista syistä hän pitää suoranaisena populismina.

Viimeksi tähän sortui SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, jolle keskustaedustaja haluaisi pitää karttaharjoitukset.

– Jos hakkuita Suomessa rajoitetaan, niin tuosta rajan takaa Venäjältä sitä tuodaan kyllä varmasti niin paljon kuin tarve vaatii, Honkonen osoittaa ravintolapöydän karttaa.

Puuasiat ovat Honkoselle ajankohtaisia myös henkilökohtaisista syistä.

– Teimme vastikään isäni kanssa kotitilallani sukupolvenvaihdoksen. Eli olen nyt toiselta ammatiltani metsänomistaja. Jos joku harrastus pitää mainita, niin tavoitteena on ehtiä pitämään omat metsät hyvässä kasvukunnossa.

Toisiin eduskuntavaaleihinsa valmistautuva nykyinen saarijärveläinen ei näe keskustan tilannetta toivottomana edes ykköspaikan suhteen, vaikka demarit porskuttavat gallupluvuissa kaukana edellä.

– Kun sote saadaan maaliin, niin tilanne voi muuttua nopeasti. Lisäksi meidän pitää nyt kiireesti kysyä itseltämme, mitä emme ole tehneet oikein, ja painottaa loppumetreillä ennen vaaleja myös niitä asioita. Peruspalveluihin ja etuuksiin liittyvät asiat nousevat varmasti vielä esille, Honkonen otaksuu.

Petri Honkosen haastattelu on julkaistu alunperin Suomenmaan viikkolehdessä 21.11.2018. Lehden voit tilata