Kansalaisjärjestöt varoittavat: EU:n ilmastotavoitteet ovat myöhässä jo ennen kuin ne on hyväksytty
Pariisin ilmastosopimus saatiin solmittua ennätysnopeasti, mutta päästöjen vähentämisessä ei ole varaa ottaa hengähdystaukoa, sanovat suomalaiset ympäristö-, kehitys- ja nuorisojärjestöt.
Kolmetoista suomalaisjärjestöä vaatii, että marraskuun puolivälissä Marokon Marrakechissa järjestettävässä ilmastokokouksessa on sovittava välittömistä, jo ennen vuotta 2020 tapahtuvista päästövähennyksistä.
Suomen Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho varoittaa, että nykypäästöillä todennäköisyys pysäyttää lämmönnousu Pariisin sopimuksen tavoittelemaan 1,5 asteeseen pienenee olennaisesti jo neljässä vuodessa.
– Aikaikkuna on hyvin pieni. Päästövähennyksiä on tehtävä nopeasti, järjestöjen tiedotustilaisuudessa puhunut Aho summaa.
Nykyiset päästövähennystavoitteet ovat Ahon mukaan täysin riittämättömiä Pariisin sopimuksen tavoitteeseen nähden.
Esimerkiksi EU:ssa parhaillaan käsittelyssä oleva esitys Pariisin sopimuksen toimeenpanosta ulottuu vuoteen 2030 ja sen tavoitteet ovat matalammalla kuin tutkimusten pohjalta olisi tarpeen.
– Ilman nopeita lisätoimia maapallon keskilämpötila uhkaa nousta noin kolme astetta, Aho sanoo.
Miten suuresta erosta sitten puhutaan, jos ilmasto lämpenee 1,5 astetta, kaksi astetta tai kuusi astetta?
– 1,5 asteen lämpeneminen on nykyilmaston ääripää. Kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa täysin uutta aikakautta, jolloin esimerkiksi koralliriuttoja ei enää ole, Aho kuvaa.
Lukuja voi suhteuttaa myös siihen, että jääkauden kylmimpinä aikoina 20 000 vuotta sitten maapallon keskilämpötila oli arviolta kuusi astetta nykyistä alhaisempi.
Nyt puhutaan pahimmillaan lähes samanlaisesta muutoksesta kuumempaan suuntaan.
Ilmaston lämpenemisen seurauksia ovat muun muassa merenpinnan nousu, ekosysteemien tuhoutuminen sekä vesi- ja ruokakriisien lisääntyminen.
Mitä pienempää lämpeneminen on, sitä paremmin seurauksia voidaan hallita.
Suomi on ilmastonmuutoksen näkökulmasta moneen muuhun maahan verrattuna hyvässä asemassa. Lämpötila nousee kuitenkin täällä kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin.
Kansainvälisen tilanteen kärjistyminen vaikuttaa kuitenkin Suomeen muun muassa kansainvälisen kaupan ja muuttoliikkeiden kautta.
Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttunen ei usko, että EU:n päästötavoitteet kiristyisivät lähivuosina.
– EU:n ilmasto- ja energiakomissaari Miguel Arias Cañete sanoi Pariisin sopimuksen jälkeen, että nyt katsotaan rauhassa tilanne ja ehkä ensi vuosikymmenen puolella tarkistetaan tavoitetta.
Huttusen mukaan olennaisinta ilmaston lämpenemiseen puuttumisessa on saada mahdollisimman laaja kansainvälinen yhteisö vähentämään päästöjään.
– Euroopan suhteellinen osuus päästöistä on koko ajan pienempi.
Kansalaisjärjestöjen mielestä Pariisin ilmastosopimuksen historiallisen nopea voimaanastuminen antaa toivoa kansainvälisen yhteisön kyvystä ja halusta tarttua toimeen.
Eri maiden ilmastotoimien riittävyyttä suhteessa päästötavoitteeseen tarkastellaan ensimmäisen kerran jo ennen uuden sopimuksen voimaantulovuotta 2020, eli vuonna 2018.
Ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen Greenpeacesta uskoo, että moni iso saastuttajamaa, kuten Kiina, pystyy saavuttamaan päästövähennystavoitteensa etuajassa.
– Isoin kysymysmerkki on nyt EU, joka jästipäisesti jumittaa 2030 tavoitteessaan. Tiede kertoo, että ei ole hirveästi väliä, mitä yritetään tehdä 2030 jälkeen, jos menetetään tämä aikaikkuna, joka meillä nyt on.
– Euroopan on pakko olla valmis kahden vuoden päästä. Olisi tosi kurjaa, jos EU:n prosessit ovat syynä, ettei tavoitteita saavuteta.