"Kaikista tarkka-ampujista kuuluisin ja tehokkain" – Suurelokuva kertoo "Valkoisen kuoleman" tarinan
Viime vuoden menestyneimpien kotimaisten elokuvien joukkoon nousseen Lapua 1976:n tekijät valmistelevat nyt sotaelokuvaa. Se kertoo Simo Häyhästä, joka on kaikkien aikojen tunnetuimpia tarkka-ampujia. Häyhä-elokuvaa käsikirjoittaa Toni Kurkimäki, joka myös ohjaa sen.
– Häyhä on kaikista tarkka-ampujista kuuluisin ja tehokkain, Kurkimäki kertoo puhelinhaastattelussa.
Elokuva on tarkoitus kuvata alkuvuodesta 2026, sanoo tuottaja Mikko Jokipii.
Häyhän (1905–2002) on väitetty ampuneen talvisodassa reilun kolmen kuukauden aikana yli 500 neuvostoliittolaista sotilasta. Hän sai vihollisiltaan kutsumanimen “Valkoinen kuolema”.
2000-luvulla Häyhästä on tullut internet- ja meemikulttuurin myötä myös kansainvälisesti tunnettu nimi. Kun Yhdysvaltojen senaatissa käsiteltiin Suomen Nato-hakemusta, puheenvuoroissa mainittiin suomalaisen sotahistorian nimistä juuri Simo Häyhä, ei esimerkiksi Carl Gustaf Emil Mannerheimia (1867–1951).
Viime vuodet ovat nostaneet Häyhän tositarinaa uudella tapaa ajankohtaiseksi.
– Ei tarvitse hakea kaukaa yhtymäkohtia nykyiseen maailmantilanteeseen. Talvisodassa ja Ukrainan sodassa on paljon samaa, Kurkimäki sanoo.
Näyttelijä Häyhän osaan on valittu. Nimi julkistetaan vasta ensi vuoden puolella.
Kurkimäen mukaan elokuvasta tulee lyhyttä ajanjaksoa käsittelevä henkilökuva sen sijaan, että se seuraisi ryhmää, kuten suomalaisille sotaelokuvilla on Tuntemattomasta sotilaasta alkaen ollut tapana.
Häyhä palveli legendaksi myös nousseen, ”Marokon kauhuksi” kutsutun Aarne Juutilaisen johtamassa komppaniassa Kollaalla.
– Häyhän suhde komentajaansa on todella kiinnostava. Muukalaislegioonassa viisi vuotta palvellut Juutilainen tulee talvisotaan ja tekee Häyhästä tarkka-ampujan, Kurkimäki kuvailee.
– Juutilainen ja Häyhä ovat täydelliset vastakohdat. Häyhä oli pieni, hiljainen ja vaatimaton. Juutilainen oli 190-senttinen viinaan ja naisiin menevä rämäpää, joka etsiytyi konfliktiin, hän jatkaa.
Tekijät kuvailevat Häyhää ja Juutilaista keskushenkilöiksi, joiden välien kautta sankarihahmon sielunelämä avautuu. Kurkimäki näkee Häyhän vaatimattomana miehenä, joka ei odottanut tai halunnut sankarin viittaa.
– Minkä hinnan Simo joutuu maksamaan maineestaan tehokkaimpana tappajana? Jokainen voi pistää itsensä ajatusleikkiin, miltä tuntuisi olla sodassa ja niin hyvä siinä, että nousee symboliksi omalla ja muillakin rintamilla, Kurkimäki pohtii.
Tuottaja Jokipii kuvailee tarinaa hyvin suomalaiseksi ja karjalaiseksi. Kotiseuturakkaudesta tulee osa draamaa kuten Lapua 1976:ssa.
– Häyhä halusi vain kotiin. Hän oli vähän kuin hobitti, matkalla sinne ja takaisin, Jokipii sanoo.
Hankkeen julkistus tapahtui perjantaina Screen-lehdessä, joka on elokuva-alan brittiläinen bisnesjulkaisu. Tekijät tietävät Häyhän olevan kansainvälisen huomion herättävä nimi.
– Meille tulee iso kansainvälinen näyttelijärooli auki neuvostosotilaiden puolelle, Jokipii kertoo.
Näkökulmaa siis laajennetaan myös rintaman vastapuolelle, tekijät paljastavat.
– Tällaista kulmaa ei ole suomalaisessa sotaelokuvassa käsitelty, Jokipii sanoo.
Kansainvälisiä rahoittajia etsitään parhaillaan. Suomesta Häyhään on sitoutunut yhdeksi rahoittajaksi maan suurin levitysyhtiö Nordisk Film.
Simo Häyhän sodanajan legenda nivoutuu etenkin siihen, kuinka monta vastapuolen sotilasta hän surmasi. Häyhän on kerrottu taistelleen talvisodan tarkka-ampujana poikkeuksellisella tarkkuudella ja määrätietoisuudella.
– Ei ole kiinnostava lähtökohta lähteä kertomaan siitä numerosta. Kerromme mitä sankaruudesta seuraa, ohjaaja-käsikirjoittaja Toni Kurkimäki sanoo.
Internet-meemien Häyhää tuskin tunnistaisi tosielämän hahmosta.
– Häyhää käytetään nykyään myös yhteyksissä, joita hän ei allekirjoittaisi. On valtava määrä Youtube- ja Tiktok-videoita, tuottaja Mikko Jokipii jatkaa.
Häyhän ympärille rakennetut tarinat ammentavat ainoastaan muutamien viikkojen tapahtumista talvisodan aikana. Hän haavoittui vakavasti viikko ennen talvisodan päättymistä ja heräsi tajuttomuudesta päivänä, jona sota päättyi.
Jatkosotaan hän ei vammojensa vuoksi osallistunut sotilaana, vaan viljeli sen aikana Etelä-Karjalan Rautjärvellä kotitilaansa, joka lopulta jäi luovutetulle alueelle.
Julkisuutta myöhemmin vältelleen Häyhän maine on 2000-luvulla levinnyt maailmanlaajuiseksi, ja esimerkiksi useat metalliyhtyeet ovat tehneet hänestä kertovia lauluja.