Juuri nyt on suurin riski ajaa hirvikolari – Suomen teillä sattui viime vuonna noin 12 000 riistaonnettomuutta

Liikennevakuutuksesta korvattavien hirvieläinkolarien kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina.

Vakavampia vahinkoja aiheuttavien hirvikolarien määrä on laskenut viimeisen 20 vuoden aikana, mutta samaan aikaan peurakannan räjähdysmäinen kasvu näkyy vakuutusyhtiön vahinkotilastoissa, LähiTapiola kertoo tiedotteessaan.

Suomen teillä sattui viime vuonna noin 12 000 riistaonnettomuutta. LähiTapiolan mukaan hirvionnettomuuksia tilastoitiin viime vuonna 1 956 ja peuraonnettomuuksia 6 251. Vuosituhannen alussa hirvikolareita tilastoitiin lähemmäs kolme tuhatta.

Hirvieläinkolarien määrä on suorassa yhteydessä hirvi- ja peurakannan kokoon.

– Liikenneturvallisuuden näkökulmasta on positiivista, että hirvikolareita sattuu nyt selvästi vähemmän kuin vuosituhannen alussa ja niissä loukkaantuu vähemmän ihmisiä. Hirvikolareissa henkilövahingot ovat selvästi yleisempiä kuin peuravahingoissa, LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen sanoo tiedotteessa.

Peurakolareissa vahingot jäävät usein pienemmiksi ja henkilövahinkoja sattuu harvemmin. Autolle hirvieläinkolarista sattuvat vahingot korvataan vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta, Nieminen kertoo.

Puutteellisesta tilastoinnista johtuen peurakolareista ei ole saatavilla luotettavaa tietoa viimeisen 20 vuoden ajalta. Niemisen mukaan peurakolarien lisääntyminen näkyy kuitenkin selvästi vakuutusyhtiön vahinkotilastoissa.

Vahinkomäärät ovat suurimpia Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa peurakannat ovat suurimmat. Myös kaurisvahinkoja sattuu merkittävä määrä vuosittain.

Selitys onnettomuuskehitykselle löytyy Luonnonvarakeskuksen tilastoista hirven ja valkohäntäpeuran metsästyksen jälkeisten kantojen kehityksestä vuosilta 2000–2018.

Vuoden 2000 lähtötasosta hirvikanta on laskenut 149 100 hirvestä vuonna 2018 tilastoituun 86 478 hirveen.

Vastaavasti valkohäntäpeurakannan vuoden 2000 metsästyskauden jälkeinen 35 250 yksilön kanta on kasvanut vuoden 2018 metsästyskauden päätteeksi 111 650 yksilöön.

Tulevalle syksylle on myönnetty aiempaa enemmän valkohäntäpeuran metsästyslupia liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

– Nähtäväksi jää, riittääkö metsästäjiä kaatamaan myönnettyjen lupien mukainen määrä peuroja, Nieminen sanoo.

Juuri nyt on suurin riski ajaa hirvieläinkolari. Riskit liikenteessä lisääntyvät syksyllä hämärän ajan pidetessä aamulla ja illalla, koska hirvet ja peurat liikkuvat erityisesti hämärän aikaan.

LähiTapiolan korvaamista hirvieläinvahingoista (hirvet ja peurat) suurin osa sattui aamulla seitsemän ja yhdeksän, ja illalla viiden ja kahdeksan välillä.