STT:n kysely: Kokoomus ja RKP raottavat ovea uudelle eurooppalaiselle yhteisvelalle

Suurin osa suomalaisista eduskuntapuolueista näkee eurooppalaisen yhteisvelan ainakin jossain määrin mahdolliseksi keinoksi rahoittaa Euroopan puolustusta tai Ukraina-tukea. Tämä käy ilmi STT:n EU-vaalikyselystä, jossa kartoitettiin eduskuntapuolueiden näkemyksiä ennen kesäkuun vaaleja.

Suomessa on perinteisesti suhtauduttu hyvin kriittisesti EU-maiden yhteiseen velkaan. Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätös suurhyökkäyksestä Ukrainaan näyttääkin liikuttaneen mannerlaattoja myös suomalaisessa velkakeskustelussa.

Myös osa oikeistopuolueista raottaa nyt ovea sille, että puolustusta tai Ukrainaa voisi olla mahdollista tukea eurooppalaisella yhteisvelalla.

Pääministeripuolue kokoomuksesta kerrotaan aluksi, että puolue suhtautuu yhteisvelkaan kriittisesti ja haluaa löytää rahat ensisijaisesti EU-budjetin sisältä ja muilla keinoilla. Tämän jälkeen vastauksessa kuitenkin lisätään, ettei puolue sulje pois mahdollisuutta uuteen eurooppalaiseen yhteisvelkaan.

– Ukrainan kohtalo määrää samalla koko Euroopan kohtalon. Maan tukeminen ja puolustusteollisuuden ylös saaminen vaativat merkittäviä summia ja tästä syystä juuri puolustuksen kohentamiseksi ja Ukrainan tukemiseksi otettu yhteisvelka ei ole kategorisesti pois suljettu vaihtoehto, puoluetoimiston vastauksessa kerrotaan.

RKP katsoo tätäkin suoremmin, että yhteisvelka voi olla vaihtoehto Ukrainan tai eurooppalaisen puolustuksen rahoittamiseksi, jotta kaikki maat osallistuvat Euroopan puolustuksen ja Ukrainan jälleenrakennuksen rahoittamiseen. Liike Nyt kertoi niin ikään olevansa valmis yhteisvelkaan.

Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta pitää suomalaisten puolueiden velkakannan muuttumista merkittävänä vuoden 2019 EU-vaaleihin verrattuna. Hän katsoo, että nykytilanne työntää Suomea ja unionin itälaitaa kohti unionin vanhimpien ja suurimpien valtioiden nykyistä ajattelua.

– Saksassa se oli tosi merkittävä käänne silloin koronakriisin aikaan. Kun tehtiin se periaatteellinen päätös, että nyt voidaan käyttää myös yhteisvelkaa, Aunesluoma sanoo.

Perinteisesti Saksa on kuulunut talousajattelussaan samaan joukkoon Suomen kanssa.

Suomen puoluekentältä löytyy kuitenkin yhä myös yhteisvelan kategorisia tyrmääjiä. Eduskuntapuolueista sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja keskusta eivät olisi valmiita uuteen yhteisvelkaan edes Ukrainan tai puolustuksen takia.

Perussuomalaiset katsoo vastauksessaan, että yhteisvelka-ajattelun taustalta voi löytyä Ukrainan ja puolustuksen sijaan muita syitä.

– Syy siihen, miksi tähän halutaan ottaa mukaan EU-velka, johtuu joko siitä, että joidenkin EU-maiden ei uskota pystyvän tai suostuvan ottamaan lisää velkaa, tai sitten kyseessä on EU:n pyrkimys siirtää itselleen päätös-, budjetti- ja verotusvaltaa hyvän tekosyyn varjolla.

Myöskään keskusta ei näe uutta yhteisvelkaa perusteltuna, vaan esittää keinoiksi Euroopan investointipankin rahoituksen laajentamista ja Venäjän jäädytettyjen varojen hyödyntämistä Ukraina-tuessa.

Sosiaalidemokraatit ja kristillisdemokraatit jättivät ensin vastaamatta täysin suoraan STT:n kysymykseen yhteisvelasta. Jatkokysymyksen jälkeen puolueista kerrottiin, että ne eivät kannata uutta yhteisvelkaa puolustuksen kohentamiseen tai Ukraina-tukeen.

Kristillisdemokraatit esittää varojen suuntaamista Ukrainalle jo olemassa olevista rahoitusinstrumenteista ja rahastoista.

SDP puolestaan haluaisi kanavoida Euroopan investointipankin rahoitusta puolustusteollisuudelle sekä kartoittaa mahdollisuuksia EU:n omien varojen keräämiseen esimerkiksi haittaveroilla, päästökauppamaksuilla tai rahoitusmarkkinoiden verottamisella. Lisäksi puolue rahoittaisi Ukraina-tukea Venäjän jäädytetyillä varoilla sekä yksityistä pääomaa houkuttelemalla.

SDP piti eurokriisin aikaan valtiovarainministeripuolueena kiinni tiukan EU-taloudenpitäjän roolista. Eurooppalaisten sisarpuolueidensa joukossa SDP edustaakin asiassa hyvin tiukkaa laitaa, professori Aunesluoma katsoo.

Hän pitää epävarmana sitä, kuinka suuria summia esimerkiksi SDP:n esittämillä keinoilla on mahdollista kerätä ja minkälainen omien varojen hankinta olisi tosiasiassa poliittisesti toteutettavissa. Verot ja maksut myös jäävät helposti pysyviksi tuloautomaateiksi, mutta velan käyttöä on helpompi rajata, hän arvioi.

Mikäli hallitus päätyisi seuraavan EU-vaalikauden aikana hyväksymään uuden yhteisvelan, se voi odottaa saavansa tukea osalta oppositiosta.

Vihreät arvioi, että EU:n on merkittävästi lisättävä aseellista, humanitääristä ja taloudellista tukea Ukrainalle sekä samalla vahvistettava omaa puolustustaan.

– Tämä vaatii merkittäviä varoja ja mahdollisesti korotuksia jäsenmaksuihin. Myös yhteisvelan tulee olla työkalupakissa tarvittaessa, puolue katsoo.

Vasemmistoliitto olisi valmis puoltamaan Ukrainan tueksi otettua yhteisvelkaa.

– Unionin on tehtävä kaikkensa Ukrainan puolustuksen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseksi. Mikäli Ukrainan tukeminen edellyttää velanottoa, on näin toimittava.