Jarvan palvelusaikana naisten epäasialliseen kohteluun puututtiin: "Olisin itse käynyt armeijan uudestaankin"

Torstaina julkaistu Häiriö!-kirja naisten armeijakokemuksista ei hätkähdyttänyt keskustan kansanedustaja, reservin luutnantti Marisanna Jarvaa, joka oli myös yksi kirjaa varten haastatelluista.

Vastaavia tarinoita Jarva on kuullut aikaisemminkin ja tietää jo oman kokemuksensa kautta, mitä ikävää armeijassa voi naiselle tulla vastaan.

– Kertomukset jakaa selvästi kahteen kastiin se, onko väärinkäytöksiin puututtu henkilökunnan tai vertaisten taholta, ja onko ne sen jälkeen käsitelty, vai onko epäasialliset tilanteet jätetty huomiotta, hän toteaa.

Jarvan oma kokemus palvelusajalta on siinä mielessä onnekas, että epäasiallisuuksien tartuttiin ja ne pystyi siten puimaan pois päiväjärjestyksestä.

Hänelle jäi armeija-ajasta päällimmäiseksi hyviä muistoja ja koko kokemus oli voittopuolisesti myönteinen.

– Monen muun tavoin olisin mennyt uudestaan.

Yksi asia kirjan tarinoissa tosin yllätti Jarvankin. Nimittäin monen haastatellun kokema epäreilu kohtelu arvioinnissa.

Kirjassa kerrottiin muun muassa tapauksesta, jossa kouluttaja oli suoraan sanonut naiselle jättävänsä hänet ilman hyviä arvosanoja, vaikka tämä tekisi mitä.

– Se on kiusaamista, joka estää etenemisen hyvästä suoriutumisesta huolimatta ja jättää jopa sotilaspassiin väärät arviot henkilön kelpoisuudesta, Jarva toteaa.

Toisaalta armeija on suunniteltu ja mitoitettu miesten mukaan. Pienikokoiset naiset kantavat samoja varusteita kuin miehet.

– Fyysinen realismi tulee vastaan ja naisten rasitus on suhteessa suurempi kuin miesten. Pitäisi tutkia, ovatko varusteet sopivia naisen kropalle. Sitäkin kautta voitaisiin välttää esimerkiksi turhia rasitusvammoja. Naiset eivät nimittäin usein hae sairaslomaa leimautumisen pelossa, vaikka tarvitsisivat.

Olennaista Jarvan mielestä on muutenkin pohtia, miten ei-toivottuja ilmiöitä voidaan jatkossa ehkäistä. Häiriö! -kirjan kirjoittajan Kaisa-Maria Töllin ehdotukset vaikuttavat kansanedustajasta hyviltä.

Esimerkiksi Töllin ehdottama yhteistupiin siirtyminen voisi auttaa. Monissa muissa maissa siitä on hyviä kokemuksia. Jarva uskoo, että se vahvistaisi ryhmähenkeä ja vähentäisi kiusaamista ja häirintää. Suomessakin laivastossa ja maasto-olosuhteissa miehet ja naiset ovat yhteisissä tiloissa.

– On ongelma, että naisista on tehty erillinen saareke. Se luo asetelman, jossa osa kokee naisia suosittavan.

Jarva korostaa, että myös kouluttautumisen ja palveluksen kannalta olisi tärkeää, että joukkueet olisivat yhdessä. Nyt joukkueen naiset saattavat joutua yöpymään jopa eri osastoissa.

Tiettyä eriarvoisuutta lisäävät myös naisten korkeampi päiväraha, sekä heille kuuluva 45 vuorokauden koeaika.

Jarvan mielestä olisi kokonaisuuden kannalta oikeudenmukaisempaa, että puolustusvoimat tarjoaisi sekä miehille että naisille kaikki heidän tarvitsemansa perustarvikkeet. Tällä hetkellä esimerkiksi alusvaatteita on vain miehille. Muun muassa sillä perustellaan naisten korkeampaa päivärahaa.

– Tasapuolisesti kaikki varusteet kaikille olisi parempi vaihtoehto, Jarva toteaa.

Toisaalta armeijan henkilöstön koulutuksessa pitäisi tarjota riittäviä työkaluja ei-toivottujen ilmiöiden tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen.

– Ihan samanlaisia ikäviä kokemuksia voi olla muillakin työpaikoilla tai vaikkapa kouluissa. Olennaista on, että henkilökunnalla on keinoja hoitaa tilanteet kuntoon, Jarva painottaa.

Puolustusvoimat on hänen mielestään kyllä paljon edistynyt tässä suhteessa. Jarva kertoo tuoreesta tapauksesta, jossa eräs upseeri pistettiin pois viralta hänen varusmiehiin kohdistamansa epäasiallisen käytöksen vuoksi.

– Tärkeää on, että nämä tilanteet tulevat esiin. Muuten niihin ei voi puuttua. Pitäisi tehdä alusta saakka selväksi niin upseerille kuin alokkaillekin, että kiusaamista ja huonoa kohtelua ei hyväksytä. Että siinä on kertakaikkiaan nollatoleranssi, Jarva toteaa.

Lopuksi Jarva huomauttaa, että olisi tärkeää tarjota esimerkiksi lukion tai ammattikoulutuksen yhteydessä koko ikäluokalle, niin miehille kuin naisillekin, turvallisuustaitojen kurssi.

– Moni kokee, ettei heillä ole riittäviä taitoja toimia kriisin aikana. Tarvittaisiin koulutusta siitä, miten menetellään poikkeusolosuhteissa.