Jännitys Ursula von der Leyenin valinnasta jatkuu ensi viikkoon

Saksalaisen Ursula von der Leyenin nousua komission johtoon ei voi pitää vielä varmana. Euroopan parlamentti kokoontuu ensi viikolla Strasbourgissa, jossa jäsenmaiden ehdokkaan pitää saada tuki yli puolelta mepeistä.

Äänestys on salainen, mikä osaltaan lisää sen arvaamattomuutta.

Vankimmin von der Leyenin takana seisoo hänen oma puolueryhmänsä, keskustaoikeistoa edustava EPP. Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok.) mukaan von der Leyenin valinta riippuu siitä, miten sosialistit, liberaalit ja konservatiiviryhmä ECR:n mepit äänestävät.

Ryhmät ovat kritisoineet ennen kaikkea sitä, että jäsenmaat sivuuttivat parlamenttiryhmien kärkiehdokkaat.

Parlamentilla on Virkkusen mielestä syytä myös itsekritiikkiin, koska poliittiset ryhmät eivät onnistuneet ryhmittymään yhden henkilön taakse.

– Jos Euroopan parlamentin isoimmilla ryhmillä olisi ollut yksimielinen viesti jäsenmaille, neuvosto olisi varmasti sitä noudattanut, Virkkunen sanoo.

Keskustan Mauri Pekkarinen arvioi, että liberaalit, joka on parlamentin kolmanneksi suurin ryhmä, tukee valtaosin von der Leyeniä.

Vihreät ja vasemmisto ovat kertoneet, että niiltä ei tukea heru.

Ville Niinistö (vihr.) sanoo suoraan, ettei saksalaisehdokas vakuuttanut, kun hän kävi esittäytymässä ryhmälle keskiviikkona. Toivomisen varaa jäi Niinistön mukaan varsinkin kantoihin ilmastonmuutoksesta ja oikeusvaltioperiaatteen kaitsemisesta.

– Hän oli hyvin heikko, kun hän vastasi meille kysymyksiin oikeusvaltiosta ja siitä, pitäisikö Unkarin valtapuolue Fidesz sulkea pois hänen puolueryhmästään EPP:stä.

Von der Leyen kertoi ryhmille, että hän tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja haluaa kiristää vuoden 2030 välitavoitetta nykyisestä 40 prosentista. Hän laittaisi myös lento- ja meriliikenteen maksamaan aiheuttamistaan päästöistä ottamalla ne mukaan päästökauppajärjestelmään.

Von der Leyenin kaatuminen johtaisi poliittiseen turbulenssin, koska jäsenmaiden pitäisi nimetä uusi ehdokas kuukauden kuluessa.

Samalla koko muu nimityspaketti asettuisi kyseenalaiseksi. Paketin neuvotteleminen vaati jo nyt ennätyksellisen pitkän huippukokouksen, joka kesti kolmatta päivää.

Parlamentti suhtautui kriittisesti komission puheenjohtajaehdokkaaseen myös viisi vuotta sitten, jolloin EPP:n kärkiehdokas Jean-Claude Juncker tuli valituksi kapealla enemmistöllä. Hän sai 422 ääntä, kun tarvittava määrä oli 376.

Parlamentti on nyt sirpaleisempi kuin viime kerralla, minkä takia enemmistön saaminen on entistä vaikeampaa.