Itä-Suomi hyötyy EU:n budjettiesityksessä erityisesti puolustusvarojen kasvattamisesta
Itä-Suomen elinkeinoille voidaan saada elvytysapua EU:n budjettiesityksessä kasvaneista turvallisuus- ja puolustusvaroista. Alueen kannalta olisi kuitenkin huolestuttavaa, jos EU:n budjetissa päädyttäisiin leikkaamaan alue- ja maataloustuista, sanoo STT:lle Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen.
Savolaisen mukaan maataloustuilla on tärkeä osuus myös alueen turvallisuuden ja omavaraisuuden kannalta.
Hän uskoo budjettiesityksessä olevan kuitenkin myös paljon mahdollisuuksia alueelle.
– Olennaista on, miten pystymme alueena hyödyntämään muita osa-alueita komission esityksessä. Jos saamme elinkeino- ja innovaatiotukea meille tärkeisiin elinkeinoihin, kuten esimerkiksi energia, lääke-, ja metsätaloussektorille, olisi tämä yhteisessä linjassa EU:n budjettiesitykseen, hän sanoo.
Itä-Suomen elinvoimaisuus on viime vuosina näivettynyt muun muassa alueen väestörakenteen muutosten vuoksi. Myöhemmin itärajan sulku on aiheuttanut alueille uusia ongelmia erityisesti matkailun vähenemisen vuoksi.
EU:n torstaina julkistama budjettiesitys antaa aiempaa vähemmän painoarvoa aluepolitiikalle. Maatalous- ja aluetuille on esityksessä varattu aiempaa pienempi osuus kokonaisbudjetista. Aiemmin tuet ovat kattaneet yhteensä kaksi kolmasosaa budjetista, uudessa esityksessä vain alle puolet.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemen mukaan uudistus ei kuitenkaan välttämättä leikkaa tukia. Sen sijaan uudessa rahoitusjärjestelmässä EU antaa entistä enemmän valtaa jäsenmaille päättää itse, kuinka paljon rahaa käytetään maatalouteen ja kuinka paljon aluepolitiikkaan, Niemi kertoi STT:lle viime torstaina.
Budjettiin on myös kokonaisuudessaan varattu aiempaa suurempi määrä varoja. Komissio esittää budjetin tuntuvaa kasvattamista lähes 2 000 miljardiin euroon. Nykyinen budjetti on noin 1 200 miljardia euroa.
Elinkeinoelämän keskusliiton EU-vastuualueen johtajan Lotta Nymann-Lindegrenin mukaan itäisten ja raja-alueiden merkitys korostuu esityksen uudessa kumppanuusohjelmassa, jonka alle on ryhmitetty esimerkiksi rajaturvallisuuteen liittyvät asiat.
– Esityksessähän esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta on kymmenkertaistettu siitä, mitä se oli edellisellä kaudella, joten varmasti Suomikin näistä varoista sitten pystyy hyötymään, hän sanoo.
Kun hallitus alkaa valmistella omaa kansallista ohjelmaansa, siinä olisi hyvä korostaa myös Itä-Suomen elinvoimaisuutta osana alueiden turvallisuutta, Nymann-Lindegren korostaa.
Jatkossa jäsenmaiden tulee laatia kansallinen ja alueellinen kumppanuusohjelma, joka koskee muun muassa maataloutta, aluepolitiikkaa ja turvallisuutta.
EU-budjettiesityksen uusi rahoitusrakenne muuttaa Nymann-Lindegrenin mukaan aiempaa ajattelutapaa EU-rahoituksesta.
– Komission ehdotuksessa ohjelmia olisi vähemmän ja jäsenvaltioilla enemmän liikkumavaraa siinä, mihin rahoitusta halutaan hyödyntää. Hallituksen ja tietysti aluetason pitää siis nyt istua alas ja miettiä, mitä kaikkea Suomi haluaa lähivuosina tiettyjen teemojen alla tehdä.