Illalla kuningas löydettiin taistelukentältä riisuttuna, päähän ammuttuna ja hevosten tallaamana – Tällä 390 vuoden takaisella tapahtumalla on ollut mittava jälkimaine
Tasan 390 vuotta sitten tapahtui Ruotsin historiassa käänne, joka tulisi olemaan hyvin kuuluisa myöhempien sukupolvien keskuudessa. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf kuoli Lützenin taistelussa nykyisen Saksan alueella 6. marraskuuta 1632.
Ruotsi kävi luterilaisen kuninkaansa johdolla sotaa katolilaisia Pyhän saksalaisroomalaisen keisarikunnan joukkoja vastaan. Historiankirjoissa nuo sodat tunnetaan käsitteellä kolmikymmenvuotinen sota, joka päättyi Westfalenin rauhaan 1648.
Tuosta sodasta alkoi Ruotsin suurvalta-aika, joka kesti aina vuoteen 1721 saakka.
Tarinan mukaan ruotsalaisjoukot löysivät kuninkaansa illalla Lützenin taistelukentältä. Häntä oli ammuttu päähän ja lävistetty miekalla. Kerrotaan, että Kustaa II Aadolf makasi kentällä riisuttuna ja hevosten tallaamana.
Kustaa II Aadolf on kantanut mainetta kunniakkaana sotasankarina. Kerrotaan, että hän halusi aina taisteluissa etujoukkoihin, yhdeksi soturiksi muiden sotilaiden rinnalle.
Kuninkaan joukoissa taisteli paljon myös suomalaisia. Heitä on kutsuttu hakkapeliitoiksi taisteluhuutonsa ”Hakkaa päälle” vuoksi. Kyseinen kannustushuuto on nykyisinkin tunnettu muun muassa jääkiekko-otteluista.
Hakkapeliitoista kerrottiin Suomessa paljon sankarillisia tarinoita etenkin 1800- ja 1900-lukujen kansallisromantiikan vuosina.
Kustaa II Aadolf oli noussut Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1611.
Hänet muistetaan sotaisuutensa ohella myös ruotsalaisen valtion kehittämisestä. Ruotsi muuttui keskusjohtoiseksi kuningaskunnaksi. Kustaa II Aadolfin aikana kehitettiin muun muassa oikeuslaitosta.
Kuningas liitti myös Suomen paljon aiempaa tiiviimmin osaksi Ruotsin valtiota. Venäjän kanssa käydyissä sodissa Suomen alue laajeni itään päin.
Historiantutkija Mirkka Lappalainen sai vuonna 2015 Tieto-Finlandia -palkinnon Kustaa II Aadolfin aikaisesta Suomesta kertovalla teoksellaan Pohjolan leijona.
Lappalaisen mukaan Kustaa II Aadolf loi perustan Suomen kehittymiselle omaksi valtiokseen.
Kustaa II Aadolfin jälkeen Ruotsin hallitsijaksi nousi hänen tyttärensä Kristiina.
Hän aiheutti vuonna 1654 valtavan skandaalin luovuttuaan kruunusta, käännyttyään katolilaiseksi ja muutettuaan asumaan Roomaan.
Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä 6. marraskuuta on liputuspäivä sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomessa päivä tunnetaan ruotsalaisuuden päivänä.