HX-hankkeen Lauri Puranen: Hävittäjätyyppien tulevaisuus arvioidaan tarkoin  – "Emme missään nimessä halua olla viimeinen ja ainoa käyttäjä"

Ensi vuosikymmenellä uuteen tyyppiin vaihdettavan Hornet-hävittäjän seuraajaksi ei aiota hankkia konetta, jota Suomi jäisi lentämään lopulta yksin.

Hävittäjähankintaa puolustusministeriössä valmistelevan HX-hankkeen vetäjä, kenraalimajuri evp. Lauri Puranen sanoo Suomenmaalle, että konevalmistajien tulevaisuuden suunnitelmat tutkitaan tarkkaan.

– Koska me emme missään nimessä halua olla viimeinen ja ainoa käyttäjä, Puranen sanoo.

Suomi ei Purasen mukaan halua myöskään konetta, jota ei kehitetä loppuun asti.

Viime aikoina Suomen hävittäjäkauppaa on hieman varjostanut se, että Euroopassa on käynnistetty kaksi erillistä hanketta uuden sukupolven hävittäjän kehittämiseksi.

Britannia sekä Saksan ja Ranskan tahoillaan vetämissä hankkeissa tähdätään Typhoon- ja Rafale-hävittäjien korvaamiseen 2030-luvulla. Molemmat korvattavat koneet ovat tarjolla Suomelle.

Kuviota mutkistaa se, että Britannian hankkeessa on mukana myös Ruotsi. Asia on herättänyt kysymyksiä myös ruotsalaisen Gripenin tulevaisuudesta.

Purasen mukaan kuvioon liittyvät riskit arvioidaan niin Typhoonin, Rafalen kuin Gripeninkin osalta.

Sekä brittien että Saksan ja Ranskan puolelta on Purasen mukaan vakuutettu, että uusien hankkeiden myötä kehitetään myös uusia järjestelmiä jo olemassa oleviin koneisiin.

Purasen mukaan sekä Rafalen että Eurofighterin on määrä lentää 2060-luvulle, jonne Suomen uusien hävittäjien tavoiteltu elinkaari ulottuu.

– Ne koneet ovat käytössä, Saksa on tilaamassa juuri lisää. Mutta toki tässä projektissa tämäkin riski arvioidaan.

Puranen muistuttaa, että Suomi oli hieman vastaavassa tilanteessa hankkiessaan Hornetin.

– Mehän olimme viimeinen maa Sveitsin kanssa, joka osti Horneteja, viimeisiä käyttäjiä. Mutta koko ajan me olemme varmistaneet, että rinnalla on muitakin.

Tarjolla olevat koneet ovat tyyppeinä hieman eri vaihessa elinkaartaan. Joillakin on jo ikää, toiset ovat vielä keskeneräisiä. Ominaisuuksiltaan tuoreimpaan eli viidenteen sukupolveen lasketaan vain amerikkalainen F-35.

Hävittäjäkaupan osumista teknologiseen murrokseen voi verrata matkapuhelinmaailmaan: onko vaarana, että Suomelle myydään NMT-puhelinta jo aivan uudemman GSM-tekniikan kynnyksellä?

– Aina tämä riski on, ja tätä riskiä me arvioimme, Puranen myöntää.

Purasen mukaan NMT-GSM:ään verrattavasta teknologisesta siirtymästä ei kuitenkaan ole kyse. Kaikki tarjottavat koneet ovat moderneja tietokonepohjaisia monitoimihävittäjiä, joita pystytään kehittämään ja päivittämään.

– Katsomme sitä, miten niitä pystytään kehittämään sen 30 vuoden aikana, kuten tuottamaan uusia järjestelmiä.

Kilvassa mukana olevat koneet tuodaan sydäntalvella Suomeen talviolosuhteissa lennettäviin testeihin. Valtioneuvosto päättää hävittäjähankinnasta vuonna 2021.

Purasen mukaan puolustushallinto tulee arviointinsa tehtyään aikanaan ulos yhden kilpailun voittajaksi seuloutuneen koneen kanssa. Purasen mukaan poliittisella johdolla on kuitenkin oikeus pyytää hankkeen valmistelijoilta mitä tahansa.

Tarvittaessa kaikkien viiden koneen tulokset esitellään.

– Mutta puolustushallinto itse esittää varmasti yhtä. Ei puolustushallinto esitä hallitukselle, että tässä olisi kaksi, että valitkaa näistä.

Purasen mukaan tarjouspyynnötkin voidaan tarvittaessa antaa; pääministerille hankitaan lupa lukea paperit, jos tämä niin haluaa.

Puranen uskoo, etteivät poliitikot halua kuitenkaan tehdä näin.

– He kyllä luottavat ihan oikeasti meidän prosessiin ja meidän antamaamme tietoon. Annamme kaiken tarvittavan tiedon, mitä he pyytävät, hän korostaa.