Huolestuttava raportti: Maapallo on ennätyksellisen epätasapainossa

Maapallon ilmasto on pahemmassa epätasapainossa kuin kertaakaan aiemmin mittaushistoriassa, sanoo Maailman ilmatieteen järjestö WMO.

Tasapainoisessa ilmastossa auringon säteilystä maapallolle tulevan energian määrä on suunnilleen sama kuin maapallolta poistuvan energian määrä.

WMO:n vuotuisen ilmaston tilaa käsittelevän raportin mukaan maapallon energiatasapaino oli viime vuonna pahimmassa epätasapainossa ainakin 65 vuoteen.

Energian poistumista maapallolta hidastavat kasvihuonekaasujen nousevat pitoisuudet ilmakehässä, minkä vuoksi ilmastojärjestelmään kertyy enemmän energiaa kuin sieltä poistuu.

Epätasapaino on pahentunut erityisesti viime 20 vuoden aikana. Energiatasapainon häiriö on ensi kertaa mukana raportissa yhtenä keskeisenä ilmaston tilan mittarina.

Maapallolle kertyvä energia lämmittää valtameriä, maata ja ilmakehää sekä sulattaa jäätä. Noin 90 prosenttia ylimääräisestä energiasta varastoituu valtameriin lämmön muodossa.

Valtamerien lämpeneminen on kiihtynyt, ja viime vuonna niiden lämpöpitoisuus saavutti uuden ennätyksen.

Kasvihuonekaasuista hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä nousi vuonna 2024 korkeimmalle tasolle kahteen miljoonaan vuoteen.

Metaani- ja typpioksiduulipitoisuudet olivat korkeimmillaan ainakin 800 000 vuoteen.

– Ihmisen toiminta häiritsee yhä enemmän luonnon tasapainoa, ja me elämme näiden seurausten kanssa satoja ja tuhansia vuosia, sanoo WMO:n pääsihteeri Celeste Saulo tiedotteessa.

– Jokapäiväisellä tasolla säästä on tullut äärimmäisempi. Vuonna 2025 helleaallot, maastopalot, kuivuus, trooppiset syklonit, myrskyt ja tulvat aiheuttivat tuhansia kuolemia, vaikuttivat miljooniin ihmisiin ja aiheuttivat miljardien taloudelliset tappiot.

Viimeksi kuluneet yksitoista vuotta eli vuodet 2015–2025 ovat olleet mittaushistorian kuumimpia.

Vuosi 2025 oli hieman viileämpi kuin mittaushistorian kuumin vuosi 2024. Taustalla vaikutti planeettaa väliaikaisesti viilentävä sääilmiö La Nina.

Viime vuosi oli käytetystä aineistosta riippuen toiseksi tai kolmanneksi kuumin vuosi 176-vuotisessa mittaushistoriassa, noin 1,43 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.

Valtamerien lämpenemisellä on WMO:n mukaan kauaskantoisia seurauksia, kuten merten ekosysteemien rappeutuminen, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja valtamerien hiilinielujen pieneneminen.

Lämpeneminen kiihdyttää myrskyjä ja pahentaa merijään häviämistä napa-alueilla.

Arktisen alueen merijään enimmäislaajuus oli raportin mukaan viime vuonna mittaushistorian pienin.

Merien lämpeneminen ja jään sulaminen puolestaan edistävät merenpinnan nousua, joka vahingoittaa rannikon ekosysteemejä ja aiheuttaa pohjaveden suolaantumista ja tulvia.

Samalla valtameret happamoituvat, mikä sekin heikentää monimuotoisuutta ja ekosysteemejä. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan pintaveden nykyiset pH-arvot ovat hyvin todennäköisesti ennennäkemättömiä ainakin 26 000 vuoteen.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen mukaan WMO:n raportti korostaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja osin peruuttamattomia.

– Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi havaintojen, varoitusjärjestelmien ja ilmastopalvelujen kehittäminen on keskeistä, jotta riskejä voidaan vähentää ja yhteiskunnat pystyvät sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon, Taalas sanoo laitoksen tiedotteessa.