Hiv-tartunnan estolääkitys halutaan Suomenkin terveydenhoitoon

Hi-virustartunnan estolääkitys eli prep-lääkitys halutaan osaksi Suomenkin terveydenhoitoa.

Kohtuuhintaisilta lääkevalmisteilta kuitenkin puuttuu vielä myyntilupa Suomessa.

–Prep-lääkitys on erittäin tehokas. Tulokset maailmalla ovat yksiselitteisiä, sanoo erikoistutkija Kirsi Liitsola THL:stä eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Prep-lääkitys on tarkoitettu niille, joilla on korkea riski saada hiv-tartunta. Yhdysvalloissa se on noin viidessä vuodessa selvästi vähentänyt hiv-tartuntoja miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa.

Norjassa prep-lääkitys on ollut käyttäjille maksuton muutamia vuosia. Käyttäjiä on noin 800. Ruotsissa prep-lääkitys on tänä vuonna tullut mukaan terveydenhoidon lääkekattoon, eli potilaat saavat sen edullisesti.

– Käyttäjämäärä olisi Suomessa luultavasti samansuuntainen kuin Norjassa, noin 500–1 000 henkilöä, arvioi Liitsola.

Prep-lääkityksessä käytetty alkuperäislääke Truvada on kallis, mutta rinnakkaisvalmisteet jo kohtuuhintaisia.

Hoito niillä maksaa Euroopassa halvimmillaan noin 50–70 euroa kuussa.

– Hoito on oikein suunnattuna kustannustehokasta, toteaa Liitsola.

Prep-lääkitystä tarvitaan asiantuntija-arvioiden mukaan keskimäärin noin neljästä viiteen vuotta. Hiv-lääkitys taas on elinikäinen ja maksaa kaikkiaan noin puoli miljoonaa euroa henkilöä kohti.

Rinnakkaisvalmisteilla ei ole Suomessa myyntilupaa, mutta niitä voi tilata esimerkiksi Saksasta EU-reseptillä.

Lääkettä voi hankkia myös laittomasti EU:n ulkopuolelta, mutta Liitsolan mukaan näitä tapauksia tuskin on paljon.

– Jos lääkkeen käyttö on villiä, seuranta voi jäädä toteutumatta, hän huomauttaa.

Prep-lääkettä käyttävältä tulee testata säännöllisesti hiv ja muut seksitaudit sekä seurata lääkkeen vaikutusta munuaisten toimintaan.

THL:n asettama asiantuntijaryhmä selvittää parhaillaan, miten prep-hoito tulisi toteuttaa Suomessa. Työn arvioidaan valmistuvan tämän vuoden aikana.

Ne suomalaiset, joilla on todettu hiv-tartunta, hakeutuvat nopeasti hoitoon, ottavat lääkkeensä ja käyvät seurannassa tunnollisesti.

Liitsolan mukaan noin 13 prosentilta hiv-tartunnan saaneista tartuntaa ei kuitenkaan ole diagnosoitu, eli testaukseen hakeutumisessa on yhä parantamisen varaa.

– Heitä, jotka hakeutuvat hoitoon vasta aids-vaiheessa, on 10–20 vuosittain, kertoo Liitsola.

Lääkehoito estää hi-virusten lisääntymisen elimistössä, jolloin virus ei pääse aiheuttamaan immuunikatotautia eli aidsia. Kun lääkehoito on onnistunut, hiv-positiivinen henkilö ei tartuta hiviä seksissä. Hoidon ansiosta aids-kuolemat ovat Suomessa harventuneet yksittäistapauksiksi.

– Valtaosa hiv-potilaista kuolee muihin sairauksiin. Hiv ei juuri enää lyhennä elinikää, sanoo Liitsola.