Inflaatio kurittaa kotitalouksia – Asumiskulujen nousun seurauksia ei ole vielä täysin nähty, sanoo Takuusäätiön Juha Pantzar
Hintojen voimakas nousu on koetellut suomalaisia jo useiden kuukausien ajan. Inflaatio on kiihtynyt nopeimmaksi lähes 40 vuoteen, ja sen vaikutukset voi nähdä esimerkiksi ruokakaupassa, sähkölaskuissa ja asuntolainan koroissa.
– Kun tuolla kuuntelee, mitä ihmiset kassajonoissa ja kahviautomaateilla puhuvat, niin kyllä siellä puhutaan inflaatiosta, sähkön hinnasta ja että riittävätkö rahat, kertoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen STT:lle.
Hänen mukaansa taloustilanteessa on poikkeuksellista, että se koskettaa hyvin laajaa joukkoa. Inflaatiota on Mikkosen mukaan vaikea päästä pakoon, koska ruoan, asumisen ja liikkumisen kaltaiset arjen perustarpeet ovat kallistuneet tuntuvasti.
Voikin olettaa, että hintojen nousu ja ostovoiman heikentyminen kohoavat yhdeksi puheenaiheeksi kevään eduskuntavaaleissa. Kansalaisten ahdingon lievittämistä ei helpota se, että seuraavan hallituksen pitäisi myös pyrkiä tasapainottamaan julkista taloutta.
Talous- ja velkaongelmissa auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar kertoo hintojen nousun heikentävän taloudellista kriisinkestokykyä ihmisillä, joiden talous on ollut tiukalle viritetty.
Pantzar sanoo puhuvansa tavallisista työssäkäyvistä ihmisistä, jotka tienaavat alle 2 800–2 900 euroa kuukaudessa. Heille muutaman sadan euron korotus sähkölaskuun voi Pantzarin mukaan tarkoittaa sitä, että talouden joustokyky on syöty.
– Siinä ei enää oikein jää jäljelle mitään, jolla vaikka pesukoneen rikkoutumiseen varaudutaan, Pantzar sanoo STT:lle.
Hänen huolenaan on, että Takuusäätiön puoleen kääntyy pian heitäkin, jotka ovat aiemmin selviytyneet arjen yllättävistä lisämenoista.
Pantzarin mukaan asumiskulujen kohoamisen seurauksia ei ole vielä täysin nähty.
– Vielä ei ole tullut niin monta isoa sähkölaskua, että suuren joukon elämä olisi mennyt kriisiin.
Korkojen nousu näkyy asuntovelallisten menoissa asteittain riippuen korontarkistuspäivästä, muistuttaa Mikkonen. Korontarkistuksen myötä menot voivat kasvaa jopa sadoilla euroilla kuukaudessa.
Mikkosen mukaan hyvä työllisyystilanne on tukenut kotitalouksia. Hän nostaa esiin, että Tilastokeskuksen kyselyssä enemmistö eli 57 prosenttia kuluttajista sanoi, että heillä jäi joulukuussa rahaa säästöön.
Nykyinen Sanna Marinin (sd.) hallitus on pyrkinyt tukemaan kansalaisia useilla toimilla, muun muassa alentamalla väliaikaisesti sähkön arvonlisäveroa.
Korkeita sähkölaskuja maksavat voivat saada verotuksessa sähkövähennyksen, ja pienituloiset voivat hakea sähkötukea Kelalta. Joulukuun lapsilisä maksettiin kaksinkertaisena.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) laittoi hiljattain alulle selvityksen siitä, mikä on korkojen nousussa kipukohta, jolloin olisi arvioitava asuntolainan korkovähennyksen palauttamista. Korkovähennys poistui kokonaan vuoden alussa.
Oppositiosta kokoomus on esittänyt palkkaverotuksen keventämistä kaikissa tuloluokissa. Perussuomalaiset on vaatinut polttoaineiden ja sähkön verotuksen madaltamista.
Mikkonen ei ota kantaa siihen, mitä seuraavan hallituksen tulisi tehdä kansalaisten tukemiseksi. Hänen mielestään kannattaisi kuitenkin välttää tempoilevaa politiikkaa.
– Vaikkapa tämä, että (asuntolainan) korkovähennys ensin poistetaan ja heti halutaan takaisin, niin onhan se yksi esimerkki tempoilevuudesta.
Vaikka monet ovat taloudellisesti tiukoilla, on Pantzarin mukaan syytä katsoa tilannetta pitkällä aikavälillä. Hänen mielestään nyt olisi mahdollisuus opetella käyttämään energiaa aiempaa säästäväisemmin.
– Se tarkoittaa kyllä myös sitä, että ilmastotavoitteista ei pitäisi lähteä tinkimään.