Helsingistä löytynyt metsäpeuran vasa halutaan palauttaa takaisin luontoon – laji hävitettiin jo kertaalleen sukupuuttoon
Korkeasaaren villieläinsairaalassa yhä hoidossa oleva metsäpeuran vasa toivotaan palautettavan takaisin luontoon, kerrotaan Korkeasaaresta.
Eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti kertoo STT:lle, että peuran mahdollisesta palautuksesta ja sen vaatimista toimenpiteistä on määrä keskustella tarkemmin lähiaikoina.
Trontin mukaan valtaosa villieläinsairaalassa hoidetuista eläimistä palautetaan takaisin luontoon.
Helsingissä tammikuun alussa seikkailleen vasan selviämisen suhteen kriittisimmät päivät ovat ohi. Reipastuneen eläimen kuntoa seurataan yhä stressin mahdollisesti aiheuttamien vaivojen takia.
Torstaina kerrottiin, että peuranvasa varmistettiin dna-testillä olevan metsäpeura. Aluksi ei ollut varmaa, olisiko se voinut olla myös tunturipeura eli tutummin poro.
Yhä on hämärän peitossa, miten puolivuotias vasa päätyi vaeltamaan Helsinkiin asti. Siitä tehtiin havaintoja jo joulukuun loppupuolella Asikkalassa Päijät-Hämeessä. Se on voinut matkata jopa 300 kilometriä aina Jyväskylän luoteispuolelta asti, missä on Helsinkiä lähimmät luonnonvaraiset metsäpeurat.
Suomessa on vain noin 3 000 metsäpeuraa, joista valtaosa elää Suomenselällä sekä Kainuussa.
– On havaintoja, että pitkältä matkalta se on tullut, ja on ollut arviota, että metsäalueet ja maastomuodot ja teiden sijainti olisi ohjannut sen kulkua Helsinkiin. Mutta eihän me tiedetä sitä loppupeleissä tarkasti, Trontti kertoo.
Kummastusta aiheuttaa myös se, että orpo vasa on vaeltanut yksin. Peuranvasat kulkevat tavallisesti ensimmäisen talven emänsä kanssa.
– Vaadin eli emo auttaa edellisen kesän vasoja selviämään talvesta, esimerkiksi etsimällä lumen alta ruokaa, Trontti kertoo.
Trontti kertoo, että orpo vasa voitaisiin palauttaa luontoon Metsähallituksen alaisessa MetsäpeuraLIFE-hankkeessa. Se on metsäpeuran kannanhoitohanke, jonka päätavoitteena on palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle.
Korkeasaari on mukana hankkeessa, ja esimerkiksi eläintarhassa syntyneitä metsäpeuran vasoja on palautettu luontoon.
Metsäpeuroja oli aikoinaan lähes koko Suomessa, mutta laji hävisi sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia 1900-luvun alussa. Ne levittäytyivät takaisin Kainuuseen Venäjältä 1950-luvulla.
Vuodesta 2017 lähtien metsäpeuroja on istutettu niin sanottuihin totutustarhoihin Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin. Niissä on syntynyt joka vuosi uusia vasoja, ja myös eläintarhoista on tuotu lisää vasoja totutustarhoihin, kertoo MetsäpeuraLIFE-hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja.
Totutustarhoista peuroja on lopulta vapautettu luontoon. Syksyn 2019 ja viime vuoden elokuun välillä luontoon on vapautettu yhteensä 43 yksilöä. Näistä 19 Seitsemisestä ja 24 Lauhanvuorelta.
Mykrä-Pohjan mukaan vapautetut peurat ovat saaneet ainakin neljä vasaa vapaudessa.
– Luonnossa ollessaan nämä vapautetut ovat kartoittaneet kantaa lisää. Odotettavissa tietysti on, että tänä keväänä niitä syntyy lisää sekä totutustarhoihin että myös jo vapautetuille luontoon.
Aidatuissa tarhoissa riittää reilusti tilaa, sillä Seitsemisessä tilaa on nelisentoista hehtaaria ja Lauhanvuoressa tuplasti enemmän. Aidoilla on tarkoitus pitää peurat alueella sekä pitää esimerkiksi suurpedot sen ulkopuolella.
Seitsemisen kansallispuisto sijaitsee Pohjois-Pirkanmaalla, Lauhanvuoren kansallispuisto puolestaan Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntien rajalla.
Metsäpeuroja esiintyy koko maailmassa ainoastaan Suomessa ja Venäjän Karjalassa, yhteensä reilut 5 000 yksilöä, kertoo Metsähallituksen Mykrä-Pohja. Nyt laji määritellään silmälläpidettäväksi uhanalaisuusluokituksessa.
MetsäpeuraLIFE-hanke päättyy ensi vuonna, mutta viimeiset peurat vapautetaan totutustarhoista luontoon jo tämän vuoden kuluessa. Mykrä-Pohjan mukaan hanke on onnistunut hyvin ilman vastoinkäymisiä ja vain yksittäisiä eläimiä on menetetty tarhoissa ja vapautettuna.
Metsäpeurakanta on kasvussa mutta ei pelkästään palautusistutusten ansiosta, Mykrä-Pohja kertoo.
Kainuun peurakanta on hieman heilahdellut vuosien varrella, mutta Suomenselän kanta on ollut kasvusuunnassa jo viimeiset kymmenen vuotta. Suomenselän kanta on lähtöisin 1970–80-luvun vaihteessa tehdyistä palautusistutuksista.
– Palautusistutuksen ideana on se, että peura on aikoinaan asuttanut koko Suomenniemeä ja elinympäristöä sille on olemassa, niin sillä perusteella on paikallaan yrittää levittää sitä. Yksi onnistuminen Suomenselällä palautusistutuksissa on tapahtunut, Mykrä-Pohja kertoo.