Harakka esitteli liikennejärjestelmän tavoitteet seuraaville 12 vuodelle: Korjausvelka laskuun 2025–2026
Valtion väyläverkon korjausvelka kääntyy laskelmien mukaan laskuun noin vuosien 2025–26 paikkeilla, sanoi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) esitellessään uutta valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa torstaina. Suunnitelma on seuraaville 12 vuodelle.
– Olemme kaikkien puolueiden kesken saaneet yhteisymmärryksen siitä, että perusväylänpitoon eli tie-, raide- ja vesiväylien kunnossapitoon satsataan nykyistäkin enemmän ja varsinkin aikaisempaa enemmän, Harakka sanoi.
Valtion väyläverkon korjausvelka on noin 2,8 miljardia euroa. Sitä on tarkoitus vähentää 2,2 miljardiin euroon vuoteen 2032 mennessä. Korjausvelkaa vähennetään valtion koko väyläverkolla.
Kyseessä on vasta suunnitelma, ja todellisesta rahoituksesta päättää aina kulloinenkin hallitus.
Väyläverkon rahoituksessa Harakan mukaan keskeistä on perusväylänpidon rahoitustason nostaminen.
Väylien rahoituksessa siirretään painopistettä nykyistä enemmän rautateille, sillä etenkin vuosikymmenen loppupuolella rataverkolla on suuria peruskorjaustarpeita.
Radanpidon suhteellinen osuus siis kasvaa, mutta pääpaino on Harakan mukaan edelleen tieverkossa.
Suunnitelman tekoon ovat osallistuneet kaikki eduskuntapuolueet, sillä suunnitelma ulottuu myös seuraaville hallituskausille. Suunnitelma on tehty nyt ensimmäistä kertaa.
– Pidän suunnitelmaa merkittävänä, jopa historiallisena, Harakka sanoi.
Suunnitelmaa päivitetään hallituskausittain eli neljän vuoden välein. Siinä on mukana henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot ja palvelut.
– Olen hyvin vakuuttunut, että tämä tahtotila ja yhteinen tulevaisuuskuva siitä, että panemme Suomen väylät kuntoon 20-luvun aikana ja pidämme niistä hyvää huolta, tulee toteutumaan riippumatta siitä, mikä hallitus on kyseessä, Harakka painotti.
Harakan mukaan suunnitelma on tehty lisäksi realistisella rahoitustasolla. Harakan mukaan myös toimintatapoja uudistetaan siten, että EU-rahoitus pystytään hyödyntämään täysimääräisesti. Kokoomus toi tilaisuudessa esille pitävänsä tärkeänä, että asia korjattaisiin jo kesän EU-hankehaussa.
Valtioneuvoston selonteon mukaan perusväylänhoidon vuosittainen taso on vuodesta 2025 alkaen noin 1,4 miljardia euroa. Perusväylänpidon rahoituksesta suunnataan maanteille 52 prosenttia, radoille 39 prosenttia ja vesiväylille 9 prosenttia vuosittain.
Väyläverkon kehittämiseen aiotaan suunnata yhteensä noin 6,1 miljardia euroa. Kehittämishankkeisiin suunnittelukaudella suunnattavasta rahoituksesta noin 2,45 miljardia on varattu jo päätetyille hankkeille. Uusiin kehittämisinvestointeihin on suunnittelukaudella käytettävissä noin 3,22 miljardia.