STM esittää kotihoidon tuen lakkauttamista: "Mitä pidempään vanhemmat ovat poissa työstä, sitä vaikeampi työelämään on päästä takaisin"
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) esittää kotihoidon tuen lakkauttamista. Asiaa perustellaan keskiviikkona julkaistussa virkapuheenvuorossa tasa-arvolla ja lapsiperheköyhyyden vähentämisellä.
– Keskeinen lapsiperheköyhyyden syy on vanhempien työn puute. Mitä pidempään vanhemmat ovat poissa työstä, sitä vaikeampi työelämään on päästä takaisin. Sen vuoksi STM ehdottaa nykymuotoisen kodinhoidon tuen lakkauttamista, sanoi osastopäällikkö Raimo Antila tiedotustilaisuudessa.
Ministeriö toivoo jatkoa lapsiperheiden tuki- ja vapaajärjestelmien uudistuksille. Se tekisi muutoksia myös lapsilisien kohdentamiseen.
– Lapsilisäjärjestelmää pitäisi uudistaa siten, että se yksinkertaistuisi ja toisaalta pystyttäisiin muiden järjestelmien kautta kohdentamaan tukea kaikista pienituloisimmille perheille, Antila sanoi.
Ministeriön mukaan uudistuksen tuottama varhaiskasvatuskustannusten lyhyemmän aikavälin kasvu on investointi, joka tuottaa pidemmällä tähtäimellä hyötyjä työllisyyden ja sukupuolten tasa-arvon vahvistumisena, verotulojen lisääntymisenä ja lasten oppimisen edellytysten parantumisena.
Suomen perhevapaajärjestelmä tukee muihin Pohjoismaihin verrattuna voimakkaammin lasten pitkiä kotihoitojaksoja sekä perheiden valinnanvapautta. Äidit pitävät noin 80 prosenttia kaikista vanhempainrahapäivistä, ja kotihoidon tuen saajista yli 90 prosenttia on äitejä.
Tutkimusten mukaan naisten pitkät perhevapaajaksot heikentävät naisten asemaa työelämässä. Esimerkiksi sukupuolten välinen palkkaero on Suomessa muita Pohjoismaita suurempi.
Myös valtiovarainministeriö (VM) on esittänyt kotihoidontuen poistoa, jolla olisi sen arvion mukaan pitkällä aikavälillä merkittävä työllisyysvaikutus. VM on arvioinut, että kotihoidon tuen poistaminen tai olennainen lyhentäminen toisi alustavasti noin 10 000 työllistä.
STM:n menot ovat noin puolet valtion talousarviosta, joten merkittävä osa ensi vaalikaudelle kaavailluista leikkauksista kohdistuisi sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan. Ministeriö pitää tärkeänä, että toimenpiteiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen arvioidaan päätöksenteossa.
Talouden nopeat sopeuttamistoimet ovat ministeriön mukaan jo nyt laskeneet perustason palvelut osin minimiin ja lisänneet raskaampien palvelujen tarvetta. Ministeriö katsoo kuitenkin, että vaativimpien palvelujen keskittämistä on välttämätöntä tehdä vielä nykyistä enemmän.
– Sillä varmistetaan osaaminen, laatu ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys, mutta ennen kaikkea se, että lähipalveluihin riittää riittävästi resursseja ja henkilöstöä, perusteli osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom.
Cantell-Forsbomin mukaan Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna tavattoman tiivis sairaalaverkko.
Mahdollisista karsittavista palveluista hän nosti esimerkiksi silmätautien erikoissairaanhoidon, jota ei ole järkevää järjestää 23 eri paikassa, koska hoidettavia potilaita ei riitä kaikkialle.
Cantell-Forsbom sanoo, että myös paljon resursseja vaativien synnytyssairaaloiden määrää joudutaan arvioimaan uudelleen, ellei synnytysten määrä käänny kasvuun.
– En usko, että voidaan välttyä siltä, etteikö synnytyssairaaloiden määrääkin jouduttaisi arvioimaan tulevina hallituskausina. Ei ehkä vielä ensi hallituskaudella, mutta ainakin sitä seuraavalla.
Ministeriön virkapuheenvuoro on tarkoitettu evästykseksi tulevalle hallitukselle ja hallitusneuvotteluihin.