"Hälytyskellojen pitäisi soida" – Kasvihuonekaasujen määrä kipusi korkeammalle kuin koskaan aiemmin
Viime vuonna mitatut ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet olivat korkeampia kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana. Asiasta kertoo Ilmatieteen laitos.
Hiilidioksidia kerääntyy ilmakehään nopeammin kuin koskaan ihmisen olemassaolon aikana. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut yli kymmenen prosenttia vain kahdessa vuosikymmenessä, Ilmatieteen laitos kertoo.
Viime vuonna ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus kasvoi enemmän kuin vuonna 2022, mutta kasvu oli pienempää kuin sitä edeltävinä kolmena vuonna.
– Hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehässä johtuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä mutta myös sementin tuotannosta ja maankäytöstä. Vuonna 2023 hiilidioksidin määrää kasvattivat myös suurista kasvillisuuspaloista syntyneet hiilidioksidipäästöt ja mahdollisesti metsien hiilinielun pieneneminen, Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Annalea Lohila sanoo tiedotteessa.
Hiilidioksidipitoisuudet ovat viimeksi olleet näin korkeita 3–5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin maapallon keskilämpötila oli 2–3 astetta nykyistä korkeampi ja merenpinnat olivat 10–20 metriä nykyistä korkeammalla.
Tiedot selviävät Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n julkaisemasta koosteesta. WMO:n luvut perustuvat maailmanlaajuiseen ilmakehän seurantaohjelmaan, jossa seurataan kasvihuonekaasupitoisuuksia eri puolilla maailmaa.
Ilmatieteen laitos on osallistunut ohjelmaan vuodesta 1994. Mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, missä maailmanlaajuinen kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu myös näkyy.
Kaikkiaan kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat kohonneet huomattavasti teollistumista edeltävästä ajasta eli vuodesta 1750. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut 51 prosenttia, metaanin 165 prosenttia ja dityppioksidin 25 prosenttia esiteolliseen aikaan nähden.
WMO:n johtaja Celeste Saulo sanoo tiedotteessa, että pitoisuuksien kasvulla ja lämpötilojen kohoamisella on todellinen vaikutus elämäämme ja planeettaamme.
– Jälleen uusi vuosi. Jälleen uusi ennätys. Tämän pitäisi saada hälytyskellot soimaan päättäjien keskuudessa. Olemme selvästi jäljessä saavuttaaksemme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita, Saulo sanoo.
Vuonna 2015 Pariisin ilmastosopimuksessa päätettiin rajata ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen sekä tavoitella korkeintaan 1,5 asteen lämpenemistä esiteolliseen aikaan verrattuna.
WMO:n mukaan hiilidioksidi on merkittävin ihmisen toimintaan liittyvä kasvihuonekaasu ilmakehässä. Sen osuus ilmasto lämmittävästä vaikutuksesta on noin 64 prosenttia.