Hallitusrintama torjui bensaveroalen – opposition esitykset lytättiin kalliiksi ja tehottomiksi
Perussuomalaisten vaatima bensaveroale jäi tuuleen huuteluksi eduskunnan välikysymyskeskustelussa.
Hallitusrintama torjui perussuomalaisten vaatimukset niin polttoaineveron ja sähköveron alentamisesta ja dieselin käyttövoimaveron poistosta kuin polttoaineiden jakeluvelvoitteen tason laskemisestakin.
Keskustan Petri Honkonen arvioi, että perussuomalaisten esittämä dieselin käyttövoimaveron poisto nostaisi dieselin pumppuhintaa yli 20 senttiä.
– Eli se ei ole missään nimessä sellainen toimenpide, jota kannattaisi tehdä.
Honkonen huomautti, että polttoaineveron huojennus olisi yhteiskunnan varakkaimmalle eliitille aivan samanlainen kuin kaikille muillekin.
– Miksi te haluatte yhteiskunnallisen eliitin kustannuksia myös kompensoida? Miksette halua kohdentaa heille, jotka autoilevat paljon? Nythän juuri tämä työmatkavähennys, yli 100 miljoonaa, on iso paketti, joka kohdistuu heille, jotka kaikista eniten autoilevat.
Honkonen huomautti myös, että kokoomuksen ajama autoveron poisto on ollut puolueen lempihanke, joka auttaisi eniten niitä, joilla on varaa ostaa kalliita autoja.
– Eli ei nyt kyllä oikein ole puhtaat jauhot oppositiolla pussissa tässä keskustelussa, Honkonen tulkitsi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio luonnehti hallituksen viime viikolla sopimia kompensaatiotoimia surkeiksi.
Tavio huomautti, että esitetty työmatkavähennys kohdistuu vain osalle omaa autoa käyttävistä työssäkäyvistä, eikä esimerkiksi eläkeläisille tai lapsia kotona hoitaville vanhemmille tarjota mitään.
– Ja nyt teillä kuitenkin on 140 miljoonaa tehdä lisää menoja, vaikka te olette meille jatkuvasti sanoneet, että eihän budjetti anna myöden.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) sanoi, että viime viikolla päätetyt toimenpiteet ovat kuitenkin parempia kuin ei mitään.
– Tarvitaan varmasti lisätoimia, mutta tässä huomiona, että ei tämä helppo harjoitus ole: kolmen sentin litrahinnan alennus maksaisi 150 miljoonaa euroa, ja verrokkina maailmanmarkkinahinta on nostanut litrahintaa viimeisen vuoden aikana 40—50 senttiä.
SDP:n Matias Mäkynen muistutti, että suurin syy vallitsevaan tilanteeseen on maailmanmarkkinahintojen nousu, johon sen enempää oppositio kuin Suomen hallitus ei pysty vaikuttamaan.
– Oppositio — niin perussuomalaiset kuin kokoomus — korjaisi tätä tilannetta erittäin huonosti kohdentuvilla keinoilla, jotka samaan aikaan eivät auta kaikista heikoimmassa asemassa olevia mutta maksavat valtiolle maltaita.
Mäkynen huomautti, että työmatkavähennys auttaa yli puolta miljoonaa suomalaista ja tuo keskimäärin 250 euroa jokaiselle heistä.
– Se auttaa juuri heitä, joille työllistyminen ja työllisyys ovat kiinni työmatkasta ja nyt kohonneista kustannuksista.
Perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymykseen vastannut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) näki perussuomalaisten keksineen esitystensä rahoitukseen ikiliikkujan eli kehitysapurahat.
– Katselin tuossa hyvinvointialuevaalien aikana, että te laitoitte silloinkin sieltä miljardin, ja nyt meni taas miljardi, ja veikkaan, että seuraavassakin välikysymyksessä sieltä menee miljardi.
– Olkoon se nyt mikä hyvänsä, mutta ehkä se jonkun verran nakertaa sitä uskottavuutta, Lintilä huomautti.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) selvitti, että hallituksen tukipaketin rahoittaminen oli mahdollista talouskasvun vuoksi kohonneen verotulokertymän vuoksi. Verotulot ovat valtiovarainministerin mukaan palautuneet vähintään koronakriisiä edeltäneelle tasolle.
– Näin ollen tämä aukko, joka syntyy työmatkavähennyksestä, on siis aukko valtion verotuloissa, jonka rohkenimme ratkaisuna tehdä, koska verotulokertymä muutoin on ollut nyt verrattain hyvä, Saarikko totesi.