Hallitus saa pyyhkeitä lyhyistä lausuntoajoista – "Lausunnon valmistelua joudutaan tekemään pienessä piirissä"

Lainsäädäntö

Hallitus on saanut syksyllä pyyhkeitä lyhyistä lausuntoajoista. Esimerkiksi asumistuen muutoksen lausuntoaika oli alle kaksi viikkoa ja sosiaaliturvan indeksijäädytysten lausuntoaika on vain viisi arkipäivää.

Lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen sanoo, että lyhyet lausuntoajat ovat ongelmallisia, koska lausuntokierroksilla haetaan erilaisten sidosryhmien näkemystä säännöksien vaikutuksista.

– Ohjeita selvästi lyhyemmät lausuntoajat vaikeuttavat vaikutusten saamista selville, hän sanoo.

Säädösvalmistelun kuulemisohjeen mukaan kirjallisten lausuntojen antamiseen varataan aikaa vähintään kuusi viikkoa ja laajoissa hankkeissa vähintään kahdeksan viikkoa.

Lausuntoaika voi perustellusta syystä olla lyhyempi, ja syy on kerrottava.

Kun on lähdetty siitä, että lausuntoajan pitäisi olla kuusi viikkoa, noin viikon lausuntoaika on Kostiaisen mukaan todella lyhyt.

– Esimerkiksi yhdistysten on vaikea tässä ajassa käydä jäsenyhdistystensä kanssa keskustelua. Noin lyhyessä ajassa valmistelua joudutaan tekemään hyvin pienessä piirissä, hän sanoo.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti voi kommentoida asiaa vain yleisellä tasolla, sillä syksyllä annettujen esitysluonnosten valtiosäännön mukainen ennakkotarkastus on parhaillaan vireillä ja lyhyistä lausuntoajoista voi tulla vielä kanteluita. Hän ei siis voi ottaa asiaan vielä ennakollista kantaa.

Pöysti sanoo yleisellä tasolla, että kahden viikon tai sen alle oleva lausuntoaika on lyhyt. Pöysti sanoo, että monissa organisaatioissa lausuntoa ei valmistele vain yksi asiantuntija, vaan sitä käsittelee moni ihminen.

– Tuollaisessa aikataulussa aidosti edustava lausunto on hyvin vaikea saada.

Lisäksi Pöystin mukaan monessa asiantuntija- ja kansalaisjärjestössä lausuntoihin vastaaminen on osa-aikaista.

– Lyhyet lausuntoajat ovat yleensä ongelma vaikuttamisen mahdollisuuksien ja valmistelun laadun huomioon ottamisen kannalta.

Pöystin mukaan lyhyt lausuntoaika ei välttämättä ole ongelma, jos asia on esimerkiksi ollut laajasti esillä ja lausuntokierroksella halutaan vain täydentäviä näkemyksiä.

Vaikka lyhyt lausuntoaika onkin yleensä ongelmallista, asia ei ole Pöystin mukaan ihan mustavalkoinen. Toisessa vaakakupissa painaa se, että vastikään on pidetty vaalit ja maahan on muodostettu enemmistöhallitus.

– He haluavat nopeasti toteuttaa politiikkaansa. Se on varmasti myös kansan enemmistön toivomus, että vaalien tulos alkaa näkyä politiikassa.

Hän sanoo, että vaikka ensimmäisen hallitusvuoden aikana tulee kiire, demokratia puoltaisi sitä, että hallitus voi tehdä politiikkaansa. Toisessa vaakakupissa painaa Pöystin mukaan huolellinen valmistelu ja perehtyminen, joka puoltaisi rauhallisempaa aloitusta.

– Jos mennään tämän rauhallisemman kaavan mukaan, esitykset pakkautuvat hallituskauden viimeiselle vuodelle, eikä sekään ole välttämättä hyvä.

Lainsäädännön arviointineuvoston Kostiainen ei vielä tässä vaiheessa osaa sanoa, onko hallituksella ollut perusteltu syy lyhyisiin lausuntoaikoihin, koska arviointineuvosto antaa esitysluonnoksista lausuntoja vasta myöhemmin.

– Ministeriön tehtävänä on kertoa perusteltu syy, ja me tulemme arvioimaan, onko sellainen.

Hän lisää, että normaali kiire ei ole perusteltu syy siihen, että lausuntoaikaa lyhennetään näin paljon.

Kostiainen sanoo, että lausuntoja ei voi tehdä ennen hallituksen esitysluonnosta, vaikka hallitusohjelmakirjausten perusteella eri organisaatiot ovat voineet miettiä asiaa. Lausuntoon kuitenkin tarvitaan esitysluonnoksissa olevat pykälät ja pykälien perustelut.

– Ei pelkästään hallitusohjelman perusteella voi mielestäni lausuntoa kirjoittaa, koska hallitusohjelmassa ei ole yksityiskohtia, joita näissä lakiehdotuksissa on. Hallitusohjelmassa ei ole myöskään alustavia vaikutusarviointeja, hän sanoo.