Hallitus leikkaa koulumatkojen tukea – Kalmari huolissaan syrjäseutujen opiskelijoista

Eduskunta

Petteri Orpon (kok.) hallitus leikkaa koulumatkatukea. Päätös sai oppositiolta sekä moitteita että ymmärrystä lain lähetekeskustelussa.

Koulumatkatukea voisivat elokuusta lähtien saada vain opiskelijat, jotka ovat oikeutettuja maksuttomaan koulutukseen. Maksuton koulutus voi jatkua sen vuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta.

– Muutoksen seurauksena koulumatkatuen saajamäärä pienenisi 12 000:lla opiskelijalla. Nämä opiskelijat joutuisivat jatkossa kattamaan koulumatkoista aiheutuvat kustannukset itse, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist (r.) kertoi eduskunnassa.

Muita kuin maksuttomaan koulutukseen oikeutettuja opiskelijoita voivat olla esimerkiksi sellaiset opiskelijat, jotka ovat suorittaneet jo yhden toisen asteen tutkinnon eivätkä kuulu oppivelvollisuuden piiriin.

Koulumatkatuki helpottaa pitkistä koulumatkoista aiheutuvia kustannuksia. Ministerin mukaan edellytyksenä on, että yhdensuuntainen koulumatka on vähintään seitsemän kilometriä.

Koulumatkatuen leikkaamisen arvioidaan tuovan kahdeksan miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

– Kun resurssit ovat niukat, meidän on harkittava tarkkaan, mitä valtion tulee maksaa ja mitä voidaan rahoittaa muilla tavoin, Bergqvist perusteli.

Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari ei pidä vähäisenä sitä, että tuen leikkaus koske 12 000:ta opiskelijaa. He haluaisivat rakentaa Suomea, valmistua ammattiin ja olla tulevaisuuden työntekijöitä, Kalmari huomautti täysistunnossa.

– Pohdin sitä, arvoisa hallitus, että vaikka meidän pitää säästää, niin eikö meillä kaikilla tulisi olla intressi siitä, että kun tämä maa lähtee vielä nousuun, että meillä on työntekijöitä.

– Jos tämä hallitus ei halua ulkomaisia työntekijöitä, niin soisi, että he mahdollistaisivat sitten sen, että syrjäseutujenkin ihmiset voisivat olla tulevaisuuden työntekijöitä, Kalmari sanoi.

Hän huomautti, ettei ensimmäinen suoritettu tutkinto osu aina oikeaan, ja silloin täytyy kouluttautua lisää.

Keskustan kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Markus Lohi sen sijaan asettui tukemaan koulumatkatuen leikkausta oppositiosta.

– On ymmärrettävä, että eihän se voi olla maksuton koulutus, jos koulumatkoihin menisi kohtuuttomasti rahaa, ja tämä on hyvä turvata. Nyt sitten ollaan esittämässä leikkauksia niille, jotka eivät kuulu näiden kriteerien piiriin.

– Olen kyllä itse ymmärtämässä hallituksen esitystä tässä taloudellisessa tilanteessa: jostakin on leikattava ja joitakin rajauksiahan on tehtävä, Lohi sanoi.

Lohen mielestä Suomessa on ”vähän liikaakin totuttu” siihen, että valtio hoitaa kaiken.

– Joudumme tulevaisuudessa katsomaan, että me vastaamme kuitenkin ensi sijassa itse omasta taloudellisestakin hyvinvoinnistamme, tulevaisuudestamme ja toimeentulostamme.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski kantaa huolta ihmisistä, joilla ei ole aiempaa toisen asteen tutkintoa, tai joiden täytyy syystä tai toisesta kouluttautua uuteen ammattiin.

– Monelle uudelleen kouluttautuminen on ainoa mahdollisuus, jos esimerkiksi vanhaa työtä ei ole enää olemassa tai uuden ammatin saaminen on olennaista työssäjaksamisen kannalta.  

Lohikoski totesi, että hallitus leikkaa opiskelijoilta samaan aikaan monesta suunnasta.

– Nousee esiin kysymys, että miksi hallitus haluaa kaikin mahdollisin keinoin hankaloittaa työikäisten oppimista?

Lohikoski muistutti hallituksen leikkaavan myös ammatillisesta koulutuksesta ja lakkauttavan aikuiskoulutustuen.

– Tämä on todella iso ja valitettava suunnanmuutos suomalaisessa koulutuspolitiikassa, mutta sitä ei oikeastaan perustella avoimesti yhtään mitenkään.

– Tämä on lyhytnäköistä ja suorastaan typerää aikana, jolloin työelämä muuttuu nopeasti ja tarvitsisimme jatkuvasti uudenlaista osaamista ja oman osaamisen päivittämistä, Lohikoski paalutti.