Hallitus etsii vielä täyttä yhteisymmärrystä työllisyystoimiensa laskemiseen – vasemmistoliitto ei hyväksy valtiovarainministeriötä ylituomariksi

Hallitus etsii kuumeisesti työllisyyskeinoja, mutta ei ole päässyt vielä täyteen yhteisymmärrykseen edes tulevien päätöstensä todentamisesta.

Suurimmat hallituspuolueet SDP ja keskusta katsovat, että valtiovarainministeriö (VM) siunaa hallituksen ensimmäisen vaiheen työllisyystavoitteen toteutumisen keinot.

Vasemmistoliiton mukaan valtiovarainministeriön rinnalla myös muiden ministeriöiden laskelmia voitaisiin käyttää todentamaan tavoitetta.

Keskustalaisen valtiovarainministerin Katri Kulmunin kabinetista sanotaan, että on yhteisesti sovittu, että 30 000 uuden työllisen tavoite ensi syksyn budjettiriiheen on nimenomaan VM:n todentama.

Myös SDP:läisen työministerin Tuula Haataisen kabinetista sanotaan, että hallituksen yhteinen ymmärrys on se, että VM:n pitää kuitata vaikutusarvion uskottavuus budjettiriihessä osoitettaville työllisyystoimille.

Hallitusohjelman julkistustilaisuudessa viime kesänä entinen pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoi, että VM todentaa työllisyystoimet. Nykyinen hallitus Sanna Marinin (sd.) johdolla jatkaa samalla hallitusohjelmalla.

VM:n finanssineuvos Ulla Hämäläisen mukaan yhteistyötä tehdään toki eri ministeriöiden kanssa.

– Varmaankin siksi VM:n todentamista tarvitaan, että tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen, Hämäläinen sanoo.

Hämäläisen mukaan työllisyysvaikutuksille pitää olla riittävä tieteelliseen tutkimukseen perustava arvio ja tarvittaessa käytetään mikrosimulaatiolaskelmaa.

Mikrosimulaatiomalleilla voidaan selvittää vero- ja sosiaaliturvajärjestelmiin tehtävien muutosten vaikutuksia työllisyyteen.

STT:n tietojen mukaan vasemmistoliitossa pelätään, että VM löytää työllisyysvaikutuksia lähinnä etuusmuutoksille eli esimerkiksi leikkauksille sosiaaliturvaan.

Toisaalta vasemmistoliitostakin voisi löytyä kannatusta esimerkiksi päivähoitomaksujen alentamiselle, jolle myös VM löytää helposti työllisyysvaikutuksen.

Hallitusneuvotteluissa talouspöydässä vasemmistoliittoa edustanut puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Saramo sanoo, että valtiovarainministeriö ei voi olla ylituomari, joka viime kädessä hyväksyisi työllisyystoimet.

Hänen mukaansa muissa ministeriöissä voi olla parempaakin ymmärrystä kuin VM:ssä ja hallitus voi viime kädessä päättää itse, mitkä toimet riittävät tavoitteen saavuttamiseksi.

Saramon näkemys vastaa STT:n tietojen mukaan yleisemminkin puoluejohdon linjausta.

– Vierastan sellaista politiikkaa, että olisi joku matemaattinen laskutoimitus ja ylituomari laskimen kanssa, Saramo sanoo.

Hänen mukaansa mikrosimulaatiot mittaavat lähinnä yhdenlaisia työllisyysvaikutuksia, ja siksi hallituksen on käytettävä laaja-alaisesti myös muuta tutkimustietoa hakiessaan keinoja parantaa työllisyyttä.

VM:n Hämäläinen ei jaa näkemystä, että ministeriössä voidaan arvioida vain sosiaalietuuksiin tehtäviä muutoksia.

– Esimerkiksi työvoimapalveluiden vaikutuksia voidaan arvioida. Palveluiden vaikuttavuudesta on hyvin paljon tutkimuskirjallisuutta, jota voidaan hyödyntää, Hämäläinen sanoo.

Hallitus on linjannut ohjelmassaan paljon palveluiden muutoksia, joiden vaikutusarvioinnissa hyödynnetään tutkimuskirjallisuutta ja erilaisia aineistoja.

Hämäläisen mukaan on pidettävä myös mielessä, että kun hallituksella on päätavoite julkisen talouden tasapainottaminen vuonna 2023, toimilla pitää olla suhteellisen nopeita vaikutuksia.

Vasemmistoliiton mukaan työllisyystoimien pitää olla kannustavasti työllisyyttä parantavia, esimerkiksi osaamisen lisäämistä sekä työperäisen maahanmuuton ja kotouttamisen parantamista.

Valtiovarainministeri Kulmunin esikunnasta sanotaan, että eri ministeriöiden virkamiehet käyttävät erilaisia tapoja, joilla saadaan käsitys työllisyysvaikutuksista, mutta niihin liittyy liian suuri epävarmuus.

Keskustan mukaan sen vuoksi VM:n laskelmien tulee todentaa elokuun budjettiriihessä sovittavat toimet, jotka tuottavat laskennallisesti 30 000 uutta työllistä.

Sen jälkeen hallituksen on määrä tehdä päätökset, joilla saadaan vuoteen 2023 mennessä toiset 30 000 uutta työllistä.

Kulmunin esikunnasta kerrotaan, että ei ole poliittista sopimusta siitä, miten jatkotoimenpiteet tulee todentaa.

Työministeri Haataisen esikunnan tulkinnan mukaan hallitusohjelmassa on sovittu, että jatkotoimenpiteiden kanssa on vapaammat kädet ja voidaan käyttää enemmän ”maalaisjärkeä”. Tällaisia toimia voisi olla esimerkiksi oppivelvollisuusiän pidentäminen.

Työllisyystavoite liittyy hallituksen perimmäiseen päämäärään julkisen talouden tasapainosta vuonna 2023. Se tarkoittaa, että julkisen sektorin menot eivät enää silloin ylitä tuloja.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pyritään 75 prosentin työllisyysasteeseen hallituskauden loppuun mennessä.

Tilastokeskus julkaisi perjantaina uudet työllisyysluvut, joiden mukaan työllisyysasteen kausitasoitettu trendiluku nousi 73 prosenttiin.

Positiivisesta uutisesta ei vielä voida kiittää hallitusta, sillä työllisyysaste voi nousta tai laskea talouden suhdanteiden mukana ilman hallituksen päätöksiä.

Sen takia hallituksen tavoitteena on päätösperusteiset työllisyystoimet, eli toimet joille voidaan laskea 60 000 uutta työllistä.