Hallituksen säästöt iskevät valtionhallintoon ja hyvinvointialueille
Hallituksen kehysriihessä sopima sopeutuspaketti sisältää noin 1,6 miljardin euron säästöt, jotka iskevät merkittävästi muun muassa valtionhallintoon.
Noin 150 miljoonan euron toimintamenosäästöt merkinnevät väen vähentämistä valtionhallinnossa, jonka henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut.
Hallituksen mukaan vuoden 2023 lopussa valtiolla oli henkilöstöä 81 696, joka on noin 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvu on ollut tasaista vuosittain.
Hyvinvointialueilta haetaan säästöjä keventämällä velvoitteita ympärivuorokautisessa hoivassa ja kumotaan edellisen hallituksen tekemät tiukennukset hoitotakuuseen. Asiakasmaksuja korotetaan 100 miljoonalla eurolla ja maksut sidotaan hyvinvointialueindeksiin.
Käytännössä perusterveydenhuollon hoitotakuu muuttuisi 14 vuorokaudesta 3 kuukauteen ja suun terveydenhuollon hoitotakuu 4 kuukaudesta 6 kuukauteen. Lisäksi ostopalveluvelvoite poistetaan. Joitakin palveluita rajataan julkisen palvelutuotannon ulkopuolelle.
Ammatillisen koulutuksen kasautumista samoille henkilöille vähennetään. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään aikuisten, jo toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ammatillisesta koulutuksesta. Opiskelijat palautetaan yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin 1.8.2025.
Opintotuen asumislisä olisi arviolta 260 euroa kuukaudessa, mikä säästäisi noin 57 miljoonaa euroa pysyvästi verrattuna nykytilaan.
Hallitus ei esitä muutoksia kansaneläkkeisiin tai työeläkkeisiin indeksikorotusten osalta.
Eläkeläisten asumistuessa säästövaikutus kohdistetaan varakkaimpiin asumistukea saaviin eläkkeisiin. Lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksen kalenterivuotuista alkuomavastuuta korotetaan 50 eurosta 70 euroon ja omavastuun määrä sidotaan. Sairauspäivärahasta haetaan vuotuiset 60 miljoonan euron säästöt painottaen korkeampia tuloluokkia.
Kansaneläkkeiden maksaminen ulkomailla asuville lopetetaan EU-käytänteiden mukaisesti. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti poistetaan oppivelvollisuuden pidennyksestä johtuvat päällekkäisyydet ammatillisen kuntoutuksen etuuksissa korottamalla kuntoutusrahan ja kansaneläkkeen ikärajaa 16 ikävuodesta 18 vuoteen uusien saajien osalta.
Erilaisista valtionavustuksista säästetään 76 miljoonaa euroa ja yritystukia vähennetään.
Alueellista kuljetustukea alennetaan miljoonalla eurolla per vuosi nykyisestä 6,3 miljoonan euron tasosta. Business Finlandin muuhun kuin T&K-rahoitukseen kohdistuvaa avustusvaltuutta alennetaan. Rikkidirektiivin vuoksi puolitetut väylämaksut palautetaan täysimääräisiksi.
Lisäksi työnantajan koulutusvähennys poistetaan, sillä vähennyksellä ei hallituksen mukaan ole saavutettu sille asetettuja tavoitteita.
Valtion kokonaan omistaman Työkanava Oy:n toiminta päättyy, sillä sen työllistämistoiminta ei ole vastannut eritystehtäväyhtiölle asetettuja tavoitteita. Hallitus hakee osatyökykyisten työllistämiseen muita keinoja.,
Muita säästöjä kohdistetaan muun muassa kehitysyhteistyöhön ja nimeämättömien liikennehankkeiden hankevaraukseen.
Budjettitalouden tuloja kasvatetaan lypsämällä lisää Metsähallitukselta puun hinnan nousun ja merituulivoiman nousun vuoks ilman, että hakkuita joudutaan laajentamaan. Myös kuntien kotoutumiskorvauksia alennetaan.
Esimerkiksi väyläverkon kehittämiseen, kehitysyhteistyöhön, opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin sekä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen avustuksiin kohdistuvat säästöt aikaistuvat.