Halla-aho vanhoista blogikirjoituksistaan: "Kunhan sanoin jotain läpällä"
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän tänään ilmestyvään kirjaan suostuivat poikkeuksellisesti haastateltaviksi niin perussuomalaisten entiset puheenjohtajat Timo Soini ja Jussi Halla-aho kuin nykyinen puoluejohtaja Riikka Purrakin.
Halla-ahoa Jokisipilä haastatteli peräti neljä kertaa. Tutkija tiedusteli ex-puheenjohtajalta muun muassa sitä, miksei tämä ole irtisanoutunut vanhoista blogiteksteistään.
Halla-aho vetoaa vastauksessaan siihen, että tekstien seassa on monenlaista materiaalia.
– Siellä on asioita, joissa sekä ilmaisu että ajatus ovat typeriä, joista en ajattele samalla tavalla enää tai ehkä en ajatellut silloinkaan, kunhan sanoin jotain läpällä, hän toteaa.
– Sitten siellä on asioita, jotka olen ilmaissut tavalla, joita ei tässä asemassa voi sillä tavalla ilmaista, mutta jotka ehkä toissavuosikymmenellä saattoi tavallinen kansalainen sanoa. Ajat muuttuvat ja roolit muuttuvat.
Perussuomalaisten väitetystä äärioikeistolaisuudesta tai rasismista Halla-aho puolestaan ei ole halunnut puhua, koska se ei hänen mukaansa johtaisi mihinkään.
– Jos lähtee keskustelemaan tällaisista väitteistä, tulee tavallaan legitimoineeksi ne, jolloin unohtuu, että koko keskustelu on täysin järjetön.
Halla-aho on luvannut julkistaa tarkemmat perusteet puoluejohdosta väistymiselleen vuonna 2031. Omista jatkosuunnitelmistaan hän on kirjassakin vaitonainen eikä kommentoi, tavoitteleeko tulevaisuudessa esimerkiksi ministerinsalkkua tai presidenttiehdokkuutta.
Jokisipilä haastatteli kirjaansa varten myös muiden puolueiden poliitikkoja. Heistä kriittisimmin perussuomaisiin suhtautuvat SDP:n Erkki Tuomioja, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ja vihreiden Ville Niinistö.
Arhinmäki pitää perussuomalaisia ”rasistijenginä, jolla ei ole mitään käytöstapoja eikä kunnioitusta muita kohtaan”. Vaarallisinta puolueessa on hänen mielestään sen pyrkimys horjuttaa uskoa ja luottamusta yhteiskuntarakenteeseen.
– Vaikka hallituspohjat ja vallanpitäjät ovat vaihtuneet, tietyt demokratian ja parlamentarismin perusperiaatteet on säilytetty. Tämä joukko haluaa rikkoa niitä ja yleisesti horjuttaa uskoa ja luottamusta yhteiskuntaan.
Kirjaan haastatellut keskustan konkaripoliitikot Mauri Pekkarinen ja Seppo Kääriäinen sen sijaan pitävät väitteitä perussuomalaisten äärioikeistolaisuudesta liioiteltuina.
Kääriäisen mukaan puolueessa on yksilötasolla ääriajattelua sekä sopimatonta ja vaarallistakin puhetta, minkä suhteen on oltava nollatoleranssi.
Hän pitää kuitenkin olennaisimpana, että perussuomalaiset on osoittanut haluavansa osallistua demokraattiseen poliittiseen prosessiin ja noudattaa sen sääntöjä.
Jussi Halla-ahoa Kääriäinen luonnehtii ”analyyttiseksi poliitikoksi ja taitavaksi verbalistiksi”.
Yhden pisimmälle menevistä Halla-ahoa koskevista arvioista kirjassa esittää eduskunnan entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen. Tiitinen pitää Halla-ahoa pelottavimpana hahmona, jonka hän on politiikassa tavannut.
– Hän on hyvin terävä, johdonmukainen ja immuuni ulkopuoliselle maailmalle. Yleensä ihmiset reagoivat silmillä tai ilmeillä siihen, mitä ympärillä tapahtuu, mutta hän ei reagoi silmänräpäykselläkään, Tiitinen luonnehtii.
Tiitinen uskoo, että vanhoista blogikirjoituksista on löydettävissä ”se todellinen Halla-aho, joka tuskin vielä on täysin kuollut ja kuopattu”. Hänen mukaansa muilla puolueilla on ”tarkan pelin paikka”, kun aikanaan tehdään päätöstä mahdollisesta hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa.
– Pitäisin kyllä varmistimen poistettuna niin Halla-ahon kuin puolueenkin kannalta periaatteella ei vara venettä kaada.
Markku Jokisipilä: Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla. Otava, 336 s.