"Putin oppi pelaamaan nälkäpeliä…" – Hädässä oleva Venäjä ottaa riskin katkaisemalla viljakäytävän, sanoo professori
Se, että Venäjä päätti nyt irtisanoutua Mustanmeren viljankuljetusten sopimuksesta, kertoo maan olevan hädässä, arvioi Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
– Venäjällä on hätä kädessä. Se joutuu nyt turvautumaan tällaisiin itselleenkin riskaabeleihin keinoihin, Tynkkynen sanoo.
Hänen mukaansa Venäjä yrittää tiukentaa ruuvia, koska sillä voi olla huoli, että Ukraina saattaa menestyä sotatantereella paremmin.
– Lisäksi tämä sopii Vladimir Putinin ja monen muun venäläisen maailmankuvaan. Sen mukaan käytetään kiristyksen välineinä erilaisia hyödykkeiden virtoja ja ihmistenkin liikkumista rajojen yli, samoin erilaisia data- ja energiavirtoja. Aina tilaisuuden tullen Venäjä toimii näin.
Tynkkysen mukaan viljasopimuksen purkamisesta on riskejä Venäjälle.
– Kun ruoan hinta nousee, Venäjän imago ja sen pyrkimys esiintyä hyväntekijänä esimerkiksi Afrikassa tulee toisenlaiseen valoon. Toki Venäjä yrittää propagandallaan painottaa, että tämä kaikki olisi länsimaiden syytä.
Vilja-asiantuntija Max Schulman sanoo, että Venäjän nyt tekemä isku maailman ruokahuoltoon saattaa jäädä ainakin osin suutariksi – tai ainakaan vaikutukset eivät kärjisty heti.
– Mustanmeren viljakäytävän merkitys globaaliin viljansaantiin on nyt entistä pienempi. Viime kuukausina sieltä on päässyt ulos vajaat miljoona tonnia viljaa kuukaudessa. Syynä on se, että Venäjä on hidastanut ja pidentänyt laivojen tarkastuksia sekä sisäänmenopuolella että uloslähtöpuolella.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitossa (MTK) työskentelevä Schulman toteaa, että vaihtoehtoisia reittejä on nyt päätynyt Ukrainasta maailmalle enemmän viljaa kuin viljakäytävällä.
– Markkinoiden reaktio Venäjän ilmoitukseen Mustanmeren käytävän sulkemisesta onkin ollut melko vaisu. Markkinat ovat osanneet odottaa tätä jo jonkin aikaa.
Viljaa löytyy tällä hetkellä monesta paikasta.
Osaltaan tilannetta rauhoittaa Schulmanin mukaan se, että Pohjoisen pallonpuoliskon sadonkorjuu on paraikaa meneillään.
–Viljaa löytyy tällä hetkellä monesta paikasta.
Tynkkynen tai Schulman eivät kuitenkaan vähättele Venäjän päätöstä kuljetussopimuksen purkamisesta. Kummankin mukaan se johtaa jatkuessaan ongelmiin maailmalla.
Tynkkynen muistuttaa, että globaalisti viljaa kykenee tuottamaan runsaasti vientiin vain kaksi maata, Ukraina ja Venäjä. Venäjä yrittää nyt nostaa oman vientiviljansa hintaa. Schulmanin mukaan Venäjä tähtää peukaloruuvin käytöllä myös siihen, että he saisivat ainakin omat maatalouspankkinsa takaisin Swift-järjestelmän alle.
– Tätä kautta he pystyisivät kotiuttamaan maailmalta rahaa.
Ketkä sitten kärsivät ensimmäisinä tai pahimmin, jos viljakäytävän sulkeutuminen johtaa ruokapulaan? Valitettavasti nopeimmin ja pahimmin kärsivät samat maat: köyhimmät.
– Vaikeimpaan asemaan ruokakriisissä päätyisivät Afrikassa heti Saharan eteläpuolella sijaitsevat maat, etenkin Itä-Afrikka. Arabimaista pulmiin voi ajautua esimerkiksi sisällissodan riivaama Jemen, Schulman sanoo.
Hänen mukaansa viime kädessä on kyse siitä, miten korkeiksi hinnat nousevat.
– Kyllä maailmalla viljaa riittää, vaikka Ukraina onkin hyvin tärkeä viejämaa. Mutta onko köyhillä mailla varaa kohoaviin viljanhintoihin?
Onko köyhillä mailla varaa kohoaviin viljanhintoihin?
Schulman korostaa, että ruoka- ja viljapuoli on Venäjälle pelinappula. Hänen mukaansa ei ole perusteetonta lainata filmipuolelta elokuvan nimeä Nälkäpeli.
– Venäjä oppi tämän jo vuonna 2010, kun sille tuli huono sato ja se pisti viljanvientinsä pysähdyksiin. Seurauksena maailman viljanhinnat nousivat jyrkästi, ja vuonna 2011 seurasivatkin arabikevään kansannousut. Näiden asioiden yhteys oli selvä. Viimeistään tuolloin Putin oppi, että ruoka on erittäin vahva ase.
Tynkkynen täydentää, että ei voida tietää, miten pitkään Venäjä yrittää estää Ukrainan viljanvientiä.
– Kyse voi olla uhittelusta, ja ensi viikolla sitten hyvänä eleenä sallitaan viljakuljetukset. Tämä on tätä Venäjän peliä, huovataan ja soudetaan. Venäjän toimet täytyy sijoittaa kulloiseenkin hetkeen. Minkä viestin he pyrkivät lähettämään muille? Tämäkin liittyy väistämättä sodan kulkuun.
Schulman sanoo, että länsimailla on keinoja vaikuttaa siihen, että Venäjän mahdollisuus kiristää ruoalla jää mahdollisimman pieneksi.
– EU:lla olisi nyt tuhannen taalan paikka olla avaamassa tätä pattitilannetta. Kuljetusmuotoja Ukrainasta Euroopan halki olisi kehitettävä ja kohennettava. Ja jos ajatellaan Ukrainan jälleenrakennusta, sitäkin varten niitä tullaan tarvitsemaan.
Mitä nämä kuljetusreitit tai -tavat tarkemmin sanoen olisivat?
– Nyt olisi hienoa saada ruopattua Tonavan kanavat kuntoon. Siten varmistettaisiin, että Ukrainan vilja valuu (Romanian kautta) maailmalle helpommin, nopeammin ja paremmin.
Toisaalta Puolan suuntaan ja sen satamiin olisi jo pitänyt saada Schulmanin mukaan paremmat rautatieyhteydet.
– Kolmas tärkeä asia olisi varmistaa, että siilostoissa riittää kapasiteettia Ukrainan rajan tuntumassa EU:n puolella ottamaan vastaan iso viljamäärä sadonkorjuun aikana. Näissä asioissa on oltu vähän hitaita. Euroopankin pitäisi uskaltaa pelata tässä pientä peliä.