Guggenheim tarvitsee yksityistä ja yhteistä rahaa – Keskustan kolmikko ei tyrmää brändimuseoa
Helsingin kaupunginvaltuuston kolmijäseninen keskustan valtuustoryhmä ei ole vielä muodostanut yhteistä kantaa uuteen Guggenheim-esitykseen.
Ryhmäjohtaja Terhi Peltokorven mukaan ryhmäkuria kolmikolla ei ole muutoinkaan, mutta haittaakaan yhteisestä näkemyksestä ei olisi.
Omaa kantaansa Peltokorpi ei ole lyönyt lukkoon. Hän haluaa perehtyä syvällisemmin uuteen esitykseen ja keskustella asiasta Timo Laanisen ja Laura Kolben kanssa.
– Olen sanonut suhtautuvani avoimesti, en lähtökohtaisesti kielteisesti, Guggenheimiin, Peltokorpi muotoilee.
Myös Laura Kolbe on sanonut olevansa avoimella mielellä.
– Päätän kantani, kun saan kaikki selvitykset, joita kaupunginhallitukselle on luvattu, Kolbe ilmoittaa.
Hän on myös kaupunginhallituksen jäsen.
– Kannatan, kunhan rahoitus saadaan kuntoon. Viimeisin ehdotus kuulostaa tässä suhteessa lupaavalta, Timo Laaninen viestittää.
Vetovoimainen pääkaupunki voi toimia porttina ja ikkunana myös muuhun maahan Lapin tavoin.
kaupunginvaltuutettu Terhi Peltokorpi
Terhi Peltokorpi muistaa innostuksen, joka vallitsi, kun kaupunginhallitus vuonna 2012 käsitteli silloista Guggenheim-esitystä.
Päättäjien kannat ovat sittemmin kääntyneet Guggenheim-vastaisiksi, minkä Peltokorpi arvelee johtuvan museon virittämästä julkisesta keskustelusta ja päättäjiin kohdistuvista paineista.
Peltokorpi toteaa, että museoita ei ole Helsingissä liikaa. Kaikki ovat tervetulleita.
Hän huomauttaa, että vetovoimainen pääkaupunki voi toimia porttina ja ikkunana myös muuhun maahan Lapin tavoin.
Uusi esitys on Peltokorven mukaan parempi kuin aikaisempi. Kaupunginhallituksen ottaman aikalisän aikana suunnitelmaan on tilaisuus perehtyä perusteellisemmin.
Peltokorpi huomauttaa, että kaupungin ja julkisen rahan avulla museoa viedään edelleen eteenpäin, vaikka yksityisen rahan osuus onkin kasvanut.
Helsingin kaupunginhallitus käsitteli Guggenheim-esitystä maanantaina. Se jäi odotetusti pöydälle. Seuraavan kerran asia on esillä kaupunginhallituksessa kahden viikon kuluttua.
Helsingin kaupungin vastuista, valtion osuudesta ja yksityisen rahan määrästä on keskusteltu vilkkaasti sen jälkeen, kun uusi esitys Guggenheimista julkistettiin.
Keskiviikkona tulikin tiedote ”Täsmennyksiä Guggenheim Helsinki -museosta julkisuudessa esitettyihin näkemyksiin”.
Tukisäätiön puheenjohtaja Ari Lahti toteaa tiedotteessa, että uusi esitys on ”herättänyt julkisuudessa aktiivisen keskustelun lisäksi joitain epätäsmällisiä ja osin harhaanjohtavia tietoja”.
Helsingin kaupungin takaus on suunnitelmassa mukana pankin takia, jotta lainan korko olisi mahdollisimman alhainen.
Guggenheim Helsingin Tukisäätiön puheenjohtaja Ari Lahti
Uudessa Guggenheim Helsinki -esityksessä rakennuskustannusten esitetään jakautuvan Helsingin kaupungin ja yksityisten rahoittajien kesken. Kaupungin osuus rakennuskustannuksista olisi enintään 80 miljoonaa euroa.
Loppuosa, 50 miljoonaa euroa, katettaisiin yksityisellä rahoituksella ja lainalla. Näiden kustannuksista vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö, tiedotteessa kerrotaan.
Julkisuudessa on epäilty, että Helsingin kaupunki lainan takaajana joutuisi lopulta myös maksumieheksi.
Tiedotteen mukaan säätiö on sitoutunut suorittamaan takaisinmaksun riippumatta museon kävijämäärästä ja kävijöiltä perityn lisämaksun suuruudesta.
Tukisäätiön vastuu lainan kuluista on myös kirjattu Helsingin kaupungin ja Tukisäätiön väliseen sopimusluonnokseen.
– Helsingin kaupungin takaus on suunnitelmassa mukana pankin takia, jotta lainan korko olisi mahdollisimman alhainen, Ari Lahti alleviivaa.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on luvannut Guggenheim Helsingille myös valtion rahaa samaan tapaan kuin muillekin Suomessa toimiville museoille.
Museolle myönnettävä vuosittainen valtionosuus perustuisi museon henkilötyövuosien määrään ja olisi suurusluokaltaan enintään 1,3 miljoonaa euroa.
– Arvioimme, että valtionosuuden piiriin ottaminen voidaan toteuttaa ilman, että muiden museoiden rahoitus vähenisi. Museon rakentamisen rahoittamiseen valtio ei osallistuisi, Grahn-Laasonen on todennut.