Guggenheim-äänestyksen ratkaissut Kolbe: "Vastustajien kaunoista saisi väitöskirjan"

Guggenheim-äänestyksen maanantaina Helsingin kaupunginhallituksessa ratkaissut Laura Kolbe (kesk.) ihmettelee museohankkeeseen liittyviä intohimoja.

Kolben puoltava kanta varmisti, että Helsingin kauppatorille suunniteltu museo siirtyy kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

– Minun on vaikeaa nähdä, miksi juuri tämä hanke synnyttää tavattoman voimakasta vastustusta, Kolbe pohtii.

Euroopan historian professorina Helsingin yliopistossa työskentelevä Kolbe kehottaa aatehistoriasta väitöskirjaa suunnittelevia ottamaan museohankkeen tarkastelun alle.

Hän uskoo, että hankkeen vastustamisessa purkautuu kaunoja anti-amerikkalaisuudesta porvarillisuuden vastustamiseen ja kapitalismikammoon.

Kolbe sanoo, että moni Guggenheimin vastustaja ei ole lukenut, mistä hankkeessa on kyse.

– Tässä tehdään erittäin vahvaa mielikuvapolitiikkaa. Ja mikäpäs siinä, sitähän politiikka tänään on, hän toteaa lakonisesti.

Kriitikkojen mielestä Guggenheim on vedätys, jolla Helsingin kaupungilta huijataan rahaa kannattamattomaan museohankkeeseen.

Kolbe ei niele väitteitä. Hänen mukaansa Helsinki ei ole noin vain vedätettävissä.

­– Helsingin kaupungissa on Suomen parasta osaamista kiinteistöjen hallinnasta ja kulttuuri-instituutioiden toiminnasta.

– Kyllä kaupungin sopimusjuristit ovat käyneet nämä asiat läpi.

Miksi juuri kulttuurihankkeita vastustetaan?

Laura Kolbe

Kritiikki hankkeeseen valuvista miljoonista on Kolben mielestä kaksinaismoralistista.

Hän muistuttaa, että museoon käytettävät rahasummat ovat pieniä esimerkiksi tiehankkeisiin verrattuna.

– Miksi juuri kulttuurihankkeita vastustetaan ja katsotaan, että rahat ovat poissa köyhiltä?

Kolbe kertoo suhtautuvansa Guggenheimiin lähtökohtaisesti positiivisesti ­– kuten muihinkin uusiin avauksiin Helsingin kehittämiseksi.

Pitkäaikainen keskustavaltuutettu muistuttaa, että Helsingin virkakoneisto tekee joka vuosi monenlaisia toimia eri tahojen halutessa tilaa kaupungissa.

– On yrittäjiä, elinkeinonharjoittajia, urheilutoimijoita ja kulttuurilaitoksia sekä kansalaisjärjestöjä, ay-liikettä, hyväntekeväisyysorganisaatioita ja niin edelleen. Useimpien kanssa neuvotellaan, ja koetetaan löytää toiminnalle ja näkyvyydelle edellytyksiä, hän luettelee.

Kolben mielestä kaupungin tehtävä on historiallisesti ja poliittisesti toimia alustana erilaisille hankkeille.

– Tässäkin tapauksessa toimijana on Guggenheimin tukisäätiö ­– ei kaupunki, Kolbe korostaa.

Kolbe muistuttaa, että sekä asiaa valmistelleet virkamiehet että Helsingin matkailu- ja palvelualan toimijat uskovat, että Guggenheim-hankkeessa on potentiaalia.

– Miksi emme luota näihin tahoihin?

Hän myöntää, että hankkeeseen sisältyy riskejä, mutta ei pidä niitä mitenkään poikkeuksellisina.

– En tiedä Helsingin historiasta yhtäkään kulttuurihanketta, joka olisi lässähtänyt totaalisesti Helsingin kaupungin käteen.

Kolbe vertaa Guggenheimia Lahden Sibelius-taloon ja Ateneumin taidemuseoon.

– Millainen Lahden profiili olisi, jos kaksi ääntä olisi ollut Sibelius-taloa vastaan?  Tai miltä Suomen taidekenttä näyttäisi, jos Ateneum olisi jätetty rakentamatta 120 vuotta sitten?

Guggenheim-hankkeessa on Kolben mielestä kyse pitkäjänteisestä investoinnista, jonka perspektiivi on sama kuin Helsingin yleiskaavassa: 2030-2050-luku.

– Täytyy hakea uudenlaisia tapoja toimia. Julkinen sektori ei voi rahoittaa kaikkea. Tarvitsemme julkisen ja yksityisen yhteistyötä.

Kolbe uskoo, että Guggenheimille löytyy paljon myös kannattajia.

­– Helsingin pitää kehittyä ja kasvaa ja sen kulttuurin pitää monipuolistua ja sen toteuttamiseen pitää löytää uudenlaisia malleja.

– Asetun sen porukan taakse, joka näkee Guggenheim-hankkeessa mahdollisuuden.