Euroopan neuvosto suunnittelee harvinaista huippukokousta – voi osua Suomen puheenjohtajuuskaudelle

Euroopan neuvosto valmistelee äärimmäisen harvinaista huippukokousta. Syynä on huoli monen neuvoston jäsenmaan ihmisoikeus- ja demokratiatilanteen heikkenemisestä sekä Venäjän asemasta Euroopan neuvoston yleiskokouksessa, kertoo eduskuntatiedotus.

Kyseessä olisi vasta neljäs Euroopan neuvoston huippukokous vuodesta 1949 toimineen järjestön historiassa. Huippukokous voi osua Suomen puheenjohtajuuskaudelle, joka alkaa reilun vuoden kuluttua.

Aiempien kokousten teemoina on ollut muun muassa kylmän sodan jälkeiseen aikaan siirtyminen ja Euroopan unionin laajentuminen.

– Nyt järjestöä ravistelee useamman jäsenmaan ihmisoikeustilanteen, oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian tilan heikentyminen, kertoo Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Maria Guzenina (sd.).

– Lisäksi järjestö on joutunut ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa yksi jäsenmaa eli Venäjä on jäänyt pois yleiskokouksen toiminnasta.

Venäjän parlamenttivaltuuskunta ei ole osallistunut yleiskokouksen toimintaan huhtikuun 2014 jälkeen, mutta Venäjä toimii aktiivisesti hallitustenvälisellä sektorilla.

– Eräällä tavalla tämä sotii jopa Euroopan neuvoston demokratia-arvoja vastaan. Kansan valitsemat päättäjät ovat jäähyllä, eivätkä pääse työskentelemään muiden maiden kollegoiden kanssa, kun taas eliitti jatkaa työskentelyään, Guzenina toteaa.

Aiemmat Euroopan neuvoston huippukokoukset on pidetty vuonna 1993 Wienissä, 1997 Strasbourgissa ja 2005 Varsovassa.

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnassa on viisi varsinaista jäsentä.

Puheenjohtaja Guzeninan lisäksi jäseniä ovat valtuuskunnan varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) sekä Anne Kalmari (kesk.), Tom Packalén (ps.) ja Jaana Pelkonen (kok.).