Euroalueen talousnäkymä on vaisu, teollisuuden lisäksi myös palvelusektori piiputtaa
Talouden indikaattoreina toimivat ostopäällikköindeksit ennakoivat euroalueen talouden supistumista.
OP-ryhmän seniorimarkkinaekonomistin Jari Hännikäisen mukaan ostopäällikköindeksit kertoivat karua viestiä euroalueen suhdannekuvasta. Teollisuuden luottamus on ollut heikkoa jo aiemmin, mutta nyt myös palvelusektori yskähtelee.
Euroalueen PMI-indeksi laski elokuussa 47 pisteeseen heinäkuun 48,6 pisteestä. 50 pisteen yläpuolella olevan lukeman katsotaan vielä ennakoivan talouskasvua.
Hännikäisen mukaan elokuun ostopäällikköindeksien isoin yllätys oli pitkään talouden tukirankana toimineen palvelusektorin piiputtaminen. Palvelusektorin luottamus niiasi reippaasti ja luottamusluvut viitoittavat sektorin supistumista.
– Euroalueen tulevaisuuden kannalta iso kysymys on, jääkö palvelusektorin köhiminen tilapäiseksi ilmiöksi vai leviääkö teollisuuden anemia pysyvämmin palvelusektorin taakaksi. Mikäli palvelusektorin heikkous pitkittyy, talouden kasvueväät ovat vähissä, kirjoittaa Hännikäinen pikakommentissaan.
Elokuun lukema on alhaisin sitten vuoden 2020 marraskuun, jolloin talous kärsi koronapandemian vuoksi asetetuista sulkutoimista.
EU:n suurimpien talouksien Saksan ja Ranskan taantuma on pahentanut euroalueen murheita.
Hännikäisen mukaan euroalueen talouden anemia on syventynyt entisestään syyskesän aikana, eikä tulevaisuuden näkymätkään näytä lupaavilta.
OP-ryhmä odottaa edelleen, että Euroopan keskuspankki (EKP) jatkaa rahapolitiikan kiristämistä syyskuussa.
– Odotamme edelleen EKP:n nostavan talletuskorkoaan syyskuussa 0,25 prosenttiyksiköllä, mutta keskuspankki voi hyvin päättää asettua jo tuolloin odottelukannalle, kirjoittaa Hännikäinen.
Heikko taloudellinen kehitys voi vaikuttaa EKP:n päätökseen.