EU-komissio suhtautuu varauksella soten säästötavoitteisiin
Euroopan komissio suhtautuu varoen sote-uudistuksen kunnianhimoisiin säästötavoitteisiin.
EU-komissio antoi keskiviikkona arvionsa ja suosituksia jokaisen jäsenmaan julkisen talouden kehityksestä. Suomen osalta komissio kiinnittää huomiota siihen, että julkisen velan osuuden ennustetaan kääntyvän jälleen kasvuun 2020-luvun alussa. Taustalla ovat väestön ikääntymisestä johtuvat menot, joita yritetään hillitä sote-uudistuksella.
Komission mukaan on olemassa riski, että sote-uudistuksen säästöt jäävät odotuksista. Komissio kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen suunnitelmana on hillitä kustannusten kasvua ohjaamalla maakuntia ylhäältä alaspäin sen sijaan, että säästöjä koituisi täsmällisillä tehokkuutta lisäävillä toimilla.
Sosiaali- ja terveysmenot kasvaisivat ilman uudistusta 2,4 prosenttia vuodessa, mutta maakuntien ohjauksella kasvu yritetään rajoittaa 0,9 prosenttiin. Komissio pitää tavoitetta kunnianhimoisena.
Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä toimii komission mukaan suhteellisen hyvin. Suomalaisista 70 prosenttia kertoo terveytensä olevan hyvä, kun EU-maissa keskiarvo on 67 prosenttia.
Ongelmana on kuitenkin epätasa-arvoisuus. Työterveyshuollon piirissä olevat suomalaiset pääsevät nopeasti yksityislääkärille, kun muut käyttävät julkista terveydenhuoltoa, jossa odotusajat ovat pidempiä.
Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen keskitettäisiin kunnilta maakunnille. Isompien harteiden odotetaan lisäävän tuottavuutta.
Komission mukaan tavoitteen toteutuminen vaatii uudistuksen huolellista toimeenpanoa. Tuottavuutta yritetään kasvattaa lähentämällä sosiaali- ja terveyspalveluita sekä perus- ja erikoissairaanhoitoa.
Jos valinnanvapautta ei toteuteta huolella, tuottavuuden paraneminen voi kuitenkin vaarantua, komission raportissa kirjoitetaan.