S-ryhmä: Näin suomalaisten syöminen mullistui 2020-luvulla
Sushi- ja salaattibaarit ovat uusi normaali, tofu tuplasi myyntinsä ja proteiinibuumi jyllää.
Pandemia, sota, energiakriisi ja inflaatio muovasivat suomalaisten syömistä 2020-luvulla, S-ryhmän kuuden vuoden myyntidata kertoo.
Maailmantilanne ohjasi ruokaostoksia säästäväiseen ja helppoutta korostavaan suuntaan. Kuva on sittemmin pirstaloitunut, eikä yhtä kaikkia yhdistävää ruokatrendiä enää ole. Ostovoima on osalla kuluttajista toipunut, osalla taas ei.
S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtajan Heidi Salmen mukaan ostoskorissa yhdistyvät nyt säästäminen, proteiinibuumi, kansainväliset maut, kotimaisuus ja arjen helppous.
– Kuluttaja etsii ennen kaikkea itselleen toimivaa yhdistelmää hinnasta, vaivattomuudesta ja itselle tärkeistä asioista, hän sanoo tiedotteessa.
Kasvipohjaisessa ruoassa suunta on kääntynyt: tofun menekki on tuplaantunut, mutta pidemmälle prosessoitujen lihattomien tuotteiden myynti laskenut.
Kasviksissa suositaan valmiiksi leikattuja ja pilkottuja vaihtoehtoja, ja yllättävänä nousijana on hapankaali. Lihahyllyllä pitkä siirtymä kohti siipikarjaa jatkuu naudanlihan kustannuksella.
Ravitsemussuositukset näkyvät selvästi leivänpäällisissä, joissa leikkeleiden ostaminen on vähentynyt ja hummuksen sekä juustoviipaleiden kasvanut.
Leipähyllyllä perinteinen ruisleipä on menettänyt suosiotaan vaaleille leiville, rieskoille, bageleille ja pinsoille.
Proteiinibuumi on puolestaan kypsynyt jo pidempään, ja erityisesti proteiinivanukkaiden, rahkojen ja raejuuston kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Raejuustoa syödään yhä useammin suoraan lämpimän ruoan lisukkeena tai salaatissa.

Nopeiden ratkaisujen kysyntä näkyy siinä, että sushi- ja salaattibaarit sekä valmisruoat ovat vahvistaneet asemaansa.
Sushibaarien suosio on yli 3,5-kertaistunut ja salaattibaarien lähes kolminkertaistunut 2020-luvulla. Valmisaterioiden myyntivolyymi on kasvanut 25 prosenttia, pakastepizzojen 31 prosenttia ja pakasteranskalaisten 35 prosenttia.
Helppouden kaipuu ei silti tarkoita sitä, etteivätkö suomalaiset haluaisi tehdä ruokaa itse. S-ryhmän tutkimuksessa 57 prosenttia kertoo haluavansa suoriutua ruoanlaitosta mahdollisimman nopeasti ja helposti. Kysyntää on siis sekä valmiille ruoalle että ratkaisuille, jotka poistavat ruoanlaitosta turhia työvaiheita.
Juomakorissa alkoholin sekä maidon ja piimän kulutus laskee, kun taas energiajuomien ja alkoholittomien juomien suosio kasvaa.
Alkoholijuomissa osuuttaan ovat kasvattaneet vain muutamat juomatyypit. Viinien ja muiden rypäletuotteiden vuonna 2024 uudistuneen valikoiman volyymi on 12-kertaistunut.
– Erityisen mielenkiintoinen ilmiö on se, että samalla kun alkoholin myynti laskee, eivät nuoret osta myöskään nollaprosenttisia versioita alkoholijuomista kuten oluista vaan ennemmin energia- tai virvoitusjuoman, Salmi kertoo.