Ennestäänkin korkeat vieraskielisten koronaluvut lähtivät kasvuun – "Meillä on ollut nuorempia maahanmuuttajataustaisia tehohoidossa"

Ulkomaalaistaustaisten osuus pääkaupunkiseudun koronavirustartunnoissa on ollut korkea jo pitkään, mutta parin viime viikon aikana se on kasvanut entisestään. Taustalla on monia syitä, joista osa on rakenteellisia.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella vieraskielisten eli muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osuus koronatartunnoista on ollut syksystä lähtien suunnilleen kolmannes, kertoo Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

Viimeisen viikon aikana se on otantojen perusteella noussut 40–50 prosenttiin.

–  Vaikuttaisi ehkä siltä, että kantaväestön tartunnat olisivat vähän nopeammin tasaantumassa kuin vieraskielisten. Siellä nousu on jatkunut voimakkaampana kuin suomen- ja ruotsinkielisillä, Järvinen kertoo.

Helsingissä vieraskielisten osuus tartunnoista nousi viime viikolla 39 prosenttiin, ja Vantaalla se on ollut alkuvuonna 45–50 prosenttia. Helsingissä vieraskielisten osuus koko väestöstä on noin 16,5 prosenttia ja Vantaalla noin 21 prosenttia, joten ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina tartunnoissa.

Järvinen muistuttaa, että yliedustus ei ole aivan niin voimakasta kuin miltä äkkiseltään näyttäisi.

Tartuntoja on todettu pandemian nykyisen aallon aikana erityisen paljon nuoremmissa ikäpolvissa eli alle 50-vuotiaissa, ja näissä ikäryhmissä maahanmuuttajia on suhteessa enemmän kuin iäkkäissä, jotka ovat suojautuneet hyvin ja joilla tartuntoja on nyt ollut suhteessa vähemmän.

Hänen mukaansa vieraskielisten ikärakenne voi myös vaikuttaa siihen, että virusta ei pidetä niin vaarallisena, koska pienemmän yksilötason riskin takia myös kantaväestössä nuoremmat ikäryhmät suhtautuvat pandemiaan lepsummin.

Hus ei ole tilastoinut sairaalahoidossa olevia koronapotilaita äidinkielen mukaan, mutta Järvinen arvioi, että sairaalahoidossa olevissa vieraskielisiä on suhteessa vähemmän kuin tartunnan saaneissa.

–  Meidän vieraskielisemme ovat keskimäärin nuorempaa ikäryhmää, ja sairaalaan joudutaan vähän iäkkäämpänä, Järvinen sanoo.

–  Mutta tiedän, että meillä on ollut nuorempia maahanmuuttajataustaisia ihmisiä tehohoidossa ja vaikeasti kipeänä. Kyllä he ottavat myös vaikeiden tautien kautta enemmän iskua tällä tavalla.

Vieraskielisten suhteellisesti suuremmalle tartuntamäärälle on ikärakenteen ohella useita taustatekijöitä.

Suomen tämän hetken korkeimman ilmaantuvuusluvun kaupungin Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa, että monet syistä ovat rakenteellisia.

–  Moni on sellaisissa ammateissa, joissa etätyö ei ole mahdollista, ja moni asuukin ehkä ahtaasti. Meillä käy paljon ulkomailta kansainvälistä työvoimaa, ja Vantaalla on huomattu isoja tartuntaryppäitä esimerkiksi rakennustyömailla, Viljanen kertoo.

Husin Järvinen huomauttaa, että sama ilmiö on havaittu Suomen lisäksi kaikissa muissakin Pohjoismaiden suurissa kaupungeissa. Tartuntatilastoissa eivät nouse esiin vain maahanmuuttajataustaiset, vaan alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvat ylipäätään. Näissä ryhmissä yhdistyvät tartunnoille alttiimmat ammatit ja ahtaampi asuminen.

Tietyillä maahanmuuttajaryhmillä sosiaalisia kontakteja voi myös olla kantaväestöä enemmän yhteisöllisen kulttuurin takia.

Viljanen muistuttaa, että joillain vieraskielisillä ryhmillä perhekoko on keskimääräistä isompi.

–  On selvää, että jos yksi sairastuu, melko väistämättä kaikki sairastuvat.

Järvisen mukaan oma vaikutuksensa on saattanut olla myös helpommin tarttuvalla viruksen brittimuunnoksella, joka käy helpommin läpi perhepiirit.

–  Tuntui siltä, että aikaisemmalla viruksella perheestä ehkä puolet sairastui ja nyt tuntuu, että isompi osa, jollei jopa lähes kaikki perheessä sairastuvat. Silloin toki korostuu myös se, jos on isoja perheitä.

Viranomaiset pääkaupunkiseudulla ovat jo pitkään pyrkineet toteuttamaan toimenpiteitä, joilla viruksen leviämistä vieraskielisten keskuudessa voitaisiin hillitä.

Rakenteellisiin syihin on vaikea vaikuttaa, mutta tiedon levittämiseen on panostettu aktiivisesti niin Helsingissä kuin Vantaallakin.

–  Meillä kiertää koronapaku, jossa jaetaan useilla kymmenillä kielillä erilaista neuvontaa. Meidän sivuilla on koronabotti, joka kääntää neuvontaa yli sadalle kielelle. Lasten kautta jaettiin kotiin myös äidinkielenopettajien tekemiä monikielisiä neuvontavideoita, Viljanen luettelee Vantaan toimia.

Viljanen on tavannut useampaan kertaan maahanmuuttajajärjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen edustajia. Hänen mukaansa tapaamiset ovat sujuneet erittäin hyvässä yhteistyöhengessä.

–  Olemme antaneet tietoa ja pyytäneet heiltä apua tähän tilanteeseen sekä jakamaan omalta osaltaan neuvontaa.

Järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen kautta on myös jaettu maahanmuuttajayhteisöihin ilmaisia maskeja.

Tuoreimpia toimia Vantaalla oli uuden testauspisteen avaaminen Hakunilaan, joka on Vantaan maahanmuuttajavaltaisimpia lähiöitä.

–  Ei tarvitse lähteä bussilla lähialueille, vaan testauspaikka löytyy ihan kävelymatkan päästä.

Tiedon jakamiselle ja testauspaikkojen läheisyydelle on tilausta, sillä Järvisen mukaan positiivisten testitulosten osuus Hus-alueella on hieman suurempi vieraskielisten kuin kantaväestön keskuudessa. Se viittaa siihen, että ulkomaalaistaustaisten tartuntoja jää havaitsematta.

Järvisen mukaan kielimuuri voi joissain tapauksissa vaikeuttaa maahanmuuttajien hakeutumista koronatesteihin.