Ennen Turkin vaaleja Suomen Nato-prosessissa ei tapahdu mitään, arvioi asiantuntija
Suomen Nato-prosessissa Turkin kanssa ei hyvin todennäköisesti tapahdu mitään ennen Turkin vaaleja, sanoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.
Suomen mahdollisuudesta yrittää pyrkiä Natoon ilman Ruotsia on Alarannan mukaan toistaiseksi liian aikaista puhua. Suomen tulisi hänen mukaansa edetä kylmäpäisesti ja odottaa suurempien päätösten kanssa Turkin vaalien jälkeistä aikaa.
– Täytyy haistella, miltä näyttää keskusteluyhteys Ruotsin ja Turkin kanssa. Jos se näyttää sellaiselta, että mitään liennytystä ei tapahdu ja että heidän kahdenväliset suhteensa ovat ihan umpikujassa, niin sittenhän Suomen täytyy miettiä asiaa, sanoo Alaranta.
Mikäli Suomi päättäisi edetä ilman Ruotsia, tulisi asiasta Alarannan mukaan keskustella laajemmin myös muiden Nato-maiden kanssa. Myös Naton mielestä on tärkeää, että Suomi ja Ruotsi etenevät Nato-prosessissaan yhtäaikaisesti.
Kysymys Suomen mahdollisuudesta edetä Natoon ilman Ruotsia nousi taas julkiseen keskusteluun, koska äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan poltti Koraanin Tukholmassa Turkin-suurlähetystön edessä lauantaina. Maanantaina Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti, että Ruotsin ei pidä odottaa Turkilta tukea Nato-jäsenyydelleen Koraanin polttamisen jälkeen.
Ratkaisevaa on, mitä Turkin vaaleissa tapahtuu. Alarannan mukaan vaalien aikataululla ei ole tekemistä Nato-ratifiointien kanssa, vaan kyseessä on maan presidentti Erdoganin vallan pönkittäminen.
Oletusarvona on Alarannan mukaan se, että jos Erdogan jatkaa vallassa vaalien jälkeen, Nato-ratifiointien viivyttelytaktiikkaa ei vaalien jälkeen tarvitsisi enää käyttää.
– Tietenkin, jos välit tulehtuvat Ruotsin kanssa ihan totaalisesti, niin se tuo ihan uuden elementin tähän mukaan, että onko hän valmis unohtamaan nämä asiat kesän aikana, sanoo Alaranta.
Suomessa Turkin vaaleja ja niiden lopputulosta tarkastellaan Nato-ratifiointien näkökulmasta. Alarannan mukaan kyseessä on kuitenkin nimenomaan Turkin sisä- ja ulkopolitiikka, jossa monien asioiden summa ja kokonaiskuva ratkaisevat. Painoarvoa on esimerkiksi sillä, miten Yhdysvaltojen ja Turkin hävittäjäneuvottelut etenevät.
Vaaleissa on Alarannan mukaan testissä myös se, onko Turkki jatkossakin demokratia.
– Vaikeasti ennakoitava asia on nimenomaan se, mitä niissä vaaleissa tapahtuu ja minkälainen on kuvio sen jälkeen, sanoo Alaranta.
Turkissa on määrä pitää aikaistetut vaalit toukokuun puolivälissä. Presidentti Erdogan kertoi asiasta sunnuntaina. Vaaleissa valitaan uusi parlamentti ja presidentti.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi tiistaiaamuna Ylelle, että Suomen täytyy arvioida, onko Ruotsin Nato-hankkeen etenemiselle tullut pidemmän aikavälin esteitä.
Haavistolle esitetty kysymys koski sitä, onko Suomen yhä järkevää edetä Nato-prosessissa samaa tahtia Ruotsin kanssa. Haavisto myös sanoi samaan hengenvetoon, että asiaan on toistaiseksi liian aikaista ottaa kantaa.
Haaviston kommentti herätti myös kansainvälistä huomiota. Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström kommentoi uutistoimisto TT:lle olevansa yhteydessä Suomeen selvittääkseen, mitä Haavisto tarkoitti.
Haavisto piti myöhemmin tiistaina valtiosalissa Eduskuntatalolla tiedotustilaisuuden, jossa hän vakuutteli Suomen ja Ruotsin yhteisen Nato-taipaleen jatkumista. Hän kertoi myös keskustelleensa asiasta Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa.