Suomessa käynnistettiin 1970-luvulla hanke, jolla haluttiin tehdä täyskäännös ihmisten elintavoissa – 50 vuotta täyttävä Pohjois-Karjala-projekti lisäsi THL:n mukaan terveitä elinvuosia
Suomen kansanterveyden edistämiseen pyrkinyt Pohjois-Karjala-projekti lisäsi suomalaisten terveitä elinvuosia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
1970-luvun alussa aloitetulla mittavalla hankkeella pyrittiin muuttamaan suomalaisten elintapoja pysyvästi terveellisemmiksi. Projektin aloittamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta.
Projektia aikoinaan johtanut professori Pekka Puska sanoo, että projekti saavutti tavoitteensa jopa yli odotusten.
– Vaikka projektin käynnistyessä uskoin muutoksiin, en voinut kuvitella, että muutos voisi kroonisten kansantautien kohdalla muutaman vuosikymmenen jälkeen olla näin suuri, Puska sanoo projektia koskevassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedotteessa.
– Merkittävin muutos tapahtui elintavoissa, ravinnon laadussa ja tupakoinnissa, jotka muuttuivat projektin tavoitteiden mukaan todella paljon.
Projekti aloitettiin tilanteessa, jossa Suomen kansanterveys oli aallonpohjassa.
THL:n mukaan miesten sydäntautikuolleisuus oli tuolloin suurinta maailmassa. Nuoria miehiä ylipäätään kuoli paljon, ja miesten elinajanodote oli alle 65 vuotta. Erityisen synkkä tilanne oli Pohjois-Karjalassa, mistä projekti sai nimensä.
Kurssi haluttiin kääntää. Tähtäimeen otettiin tärkeimmät sydänkuolleisuuteen ja terveyteen vaikuttavat riskitekijät. Tavoitteeksi asetettiin suomalaisten tupakoinnin vähentäminen ja verenpaineen sekä veren kolesterolitason alentaminen.
Kolesterolin ja verenpaineen alentamiseen pyrittiin alusta saakka muuttamalla ihmisten ruokavalioita. Muun muassa voin ja suolan käyttöä haluttiin vähentää, THL kertoo.
THL:n mukaan projekti saavutti tavoitteensa ja lisäsi suomalaisten terveitä elinvuosia. Elintapojen muutosten seurauksena väestön sydäntautikuolleisuus alkoi vähentyä erityisesti Pohjois-Karjalassa. Muu maa seurasi perässä.
Vuodesta 1972 työikäisten miesten ennenaikainen vuotuinen sydänkuolleisuus on vähentynyt 80 prosenttia. Väestön kolesterolitaso on laskenut viidenneksellä. Tupakoinnista johtuva syöpäkuolleisuus on yli puolittunut verrattuna sotienjälkeiseen tilanteeseen.
– Projektin tärkein tulos on sydän- ja verisuonitautien kuolleisuuden valtava vähentäminen, Puska toteaa.
THL:n mukaan muutokset ovat siirtyneet yhä vanhempiin ikäryhmiin, mikä tukee ihmisten tervettä vanhenemista. Elinajanodote on noussut Suomessa jo vuodesta 1870 alkaen. Vuonna 2020 suomalaisten miesten elinajanodote oli 79 ja naisten 85 vuotta.
Elinajanodotteella tarkoitetaan vuosien määrää, jonka tietyllä ajanjaksolla syntyneet ihmiset keskimäärin eläisivät, jos kuolleisuus pysyisi kaikissa ikäryhmissä ennallaan. THL:n mukaan suomalaiset miehet ovat saaneet vuoden Pohjois-Karjala-projektin aloittamisen jälkeen noin 13 ja naiset yli 10 vuotta pääasiassa terveitä elinvuosia lisää.